Viikon varrelta: Verkostossa ei vielä ymmärretä kunnolla miten RMC toimii

”Insinööritoimistot ovat rekrytoineet uutta nuorta porukkaa, jolla ei ole paljon kokemusta laivanrakennuksesta. Eikä varsinkaan RMC:n tavasta toimia”, kertoo koulutuksesta vastaavan Naval Achitectin Jouni Suominen.

| Päivitetty

Aivan aluksi haluaisin kiittää luottamuksesta. Kansallisen mediatutkimuksen mukaan sanomalehti Länsi-Suomen lukijamäärä on tänä vuonna kasvanut komeasti. Viikossa paperi- ja näköislehdellä on yli 50 000 lukijaa.

Merkille on pantu, että Länsi-Suomi näyttää uineen vastavirtaan. Useimpien paperisanomalehtien lukijamäärät kun laskivat.

On kysytty mitä olemme tehneet. Olen reilusti tunnustanut, ettei mitään uusia dramaattisia linjauksia ole tehty. On vain yritetty tehdä hyviä juttuja, ja siinä useimmiten onnistuttu. Toimituksen ammattinaiset ja -miehet haluavat kehittää osaamistaan.

Viime kädessä on aina kiittäminen teitä, hyvät lukijat. Nöyrä kumarrus.

Se on koronaa niin kuin teeveestä tuttu töyhtömies tuossa voimalaulaa.

Sellaista palautetta tulee tämän tästä toimitukseen, että onko siitä koronasta pakko koko ajan jauhaa. Ymmärrän pointin. Välillä, varsinkin viikonloppuisin, haluaisi unohtaa koko perhanan pandemian.

Uutisia, joissa koronalla on isompi tai pienempi rooli, Länskäri tarjoaa kuitenkin runsaasti tälläkin viikolla. Ja ensi kuussa, ensi vuonna. Data kertoo vastaanpanemattomasti, että aihe kiinnostaa kaikkein eniten.

Yritämme pitää mielessä, että ihminen tarvitsee myös sirkushuveja.

RMC:n projektipäällikkö paljasti viime viikolla Länskärin jutussa yhden ison syyn miksi uuden raumalaistelakan ensimmäinen laiva, Hammershus, myöhästyi ja tuotti tappiota.

Uutisessa kerrottiin Samkin yrittävän tarjota osaratkaisua laivanrakennuksen digiongelmiin: eri valmistajien järjestelmien riippumatonta ennakkotestaamista.

Toinen haaste on, ettei RMC:n laajassa verkostossa vielä ymmärretä kunnolla miten Raumalla nykyisin laivoja rakennetaan. Tätä viestiä telakalle on tullut varsinkin suunnittelutoimistoista.

RMC pyrkii vastaamaan kymmenen koulutuspäivän täsmäpaketilla, jota tarjotaan verkostoyritysten osaajille marras-joulukuussa.

”Insinööritoimistot ovat rekrytoineet uutta nuorta porukkaa, jolla ei ole paljon kokemusta laivanrakennuksesta. Eikä varsinkaan RMC:n tavasta toimia”, kertoo koulutuksesta vastaavan Naval Achitectin Jouni Suominen.

Samalla kehittyy myös oman väen osaaminen. RMC on parissa vuodessa palkannut kymmeniä uusia ihmisiä. RMC nostaa valmiutta rakentaa matkustajalauttojen lisäksi neljän sotalaivan sarjan – ja toivon mukaan myös jäänmurtajia Suomen ja Ruotsin tarpeisiin.

Henkilöstöpäällikkö Johanna Peltomaan mukaan RMC:n henkilöstömäärä nousee noin 200:aan, kun nyt auki olevat paikat täytetään. Ajankohtaiset rekryt painottuvat suunnittelijoihin.

Viime viikolla RMC:n projekteissa työskenteli noin 850 ihmistä, joista 190 omia. Ennusteen mukaan Rauman telakan alueella on tammi-maaliskuussa töissä toistatuhatta henkilöä.

Kaipolan paperitehdas suljetaan joulukuussa. UPM:n yt-neuvottelut päättyivät viime viikolla tulokseen, joka oli ennalta kaikkien tiedossa. Tehtaan huminassa kasvaneelle Jämsän kaupungille se on tyly ja totinen paikka.

Saksassa juhlitaan samaan aikaan UPM:n isoa investointia, 550 miljoonaa euroa maksavaa biojalostamoa, jonka peruskivi muurattiin juuri. Leipzigin lähelle, siis entiseen Itä-Saksaan, nouseva tehdas valmistaa puupohjaisia kemikaaleja, joilla voi korvata fossiilisia raaka-aineita muun muassa muovin ja tekstiilien valmistuksessa.

Rakennemuutos on ollut keskeinen osa teollisuuden historiaa satojen vuosien ajan. Tuotteilla ja tehtailla on elinkaarensa. Silti se aina kirpaisee, kun iso ratas pyörähtää meidän kannaltamme näin ikävästi.

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka kysyi juomafakriikissa piipahtaneelta elinkeinoministeri Mika Lintilältä miksi pienpanimoiden etämyyntiasia jumittaa eduskunnassa. Ministeri vastasi, että hallituksessa on tahoja, jotka eivät halua asian etenevän.

Raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen puolestaan vaati eduskunnassa viinien ulosmyynnin vapauttamista.

"Se olisi ravintoloille iso apu tulevaisuutta vastaan. Toivoisin, että Suomessa siirryttäisiin eurooppalaiseen alkoholipolitiikkaan, jossa luotettaisiin ihmisten terveeseen järkeen, ihmisten vastuuseen ja jossa tätä osin aivan järjetöntäkin sääntelyä uskallettaisiin purkaa ja antaa yrittäjille ja ihmisille enemmän mahdollisuutta ja vapautta", sanoi Marttinen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut