Aloitetaan vaihteeksi lukijan kysymyksellä. ”Voisikohan miettiä miten saisi lasketuksi oikein eläkemäärien keskiarvot Suomessa? Suurituloisten eläkkeet lisäävät alle 1 000 euroa saavien eläkkeiden saldoa tällä hetkellä. Pieneläkeläiset tulevat juuri ja juuri toimeen”, kirjoitti lukijamme.
Lukija on oikeassa siinä, että suuret eläkkeet hilaavat keskiarvoa ylös.
Ehkä mediaani kuvaakin paremmin tyypillistä eläkkeiden tasoa: 1534 euroa kuussa. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä arvoa eli puolet eläkkeistä on sitä suurempia, puolet pienempiä.
Eläketurvakeskuksen mukaan keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1762 euroa kuussa. Miehillä liki 2000 euroa, naisilla alle 1600.
Yli kolme tonnia kuussa saa 8 prosenttia eläkeläisistä. Noin joka kolmannen eläke jää vastaavasti alle 1250 euron kuukaudessa.
Tuntuvatko summat suurilta? Nämä edellä mainitut ovat valtakunnallisia lukuja. Kovimmat keskieläkkeet maksetaan Kauniaisissa (3180 euroa), Espoossa (2373) ja Helsingissä (2186). Pääkaupunkiseudulla palkat ovat jonkin verran muuta maata paremmat.
Länsi-Suomen alueella vain Rauma ylittää koko maan keskiarvon: 1775 euroa kuussa. Muut jäävät alle: Uusikaupunki 1686, Eurajoki 1680, Säkylä 1670, Pyhäranta 1655, Eura 1634 ja Laitila 1586.
Omaa eläkettä saa Suomessa jo puolitoista miljoonaa ihmistä. Joka viidennessä kunnassa yli puolet 16 vuotta täyttäneistä on eläkkeellä. Etelä-Savon maakunnassa pian puolet asukkaista on eläkeläisiä.
Kun se jotakuta rupesi kiinnostamaan, niin Suomen keskimäärin pienimpiä eläkkeitä maksetaan Isojoella (1287).
Urposta kirjoitin hiljattain, siis Uusikaupunki-Rauma-Pori –rautatiestä. Pääkirjoituksessa kuvasin sen hautautuneen metrin pölykerroksen alle hankemappiarkistoon.
Sieltä se silti nousee välillä kummittelemaan. Kaksi vuotta sitten kaupunginhallituksen kaavoitusjaosto hylkäsi kaksi omakotitalohakemusta Vasaraisilla. Ne kun jäisivät radan alle, jos se siis rakennettaisiin.
Ratavaraus on säilytetty kaikissa kaavoissa. Esimerkiksi Rauman osayleiskaavasta 2030 voi katsoa mistä kiskot kulkisivat.
Lauantain Länskärissä Jami Jokinen hahmotteli tyypillistä raumalaista tilastodatan perusteella. Jutussa kerrottiin, että Rauman väestöllinen keskipiste on Äyhönjärven itärannalla. Niin sanotusta Weberin pisteestä on vareksentietä lyhin yhteenlaskettu matka asukkaiden kodeista.
Pitihän siellä käydä katsomassa. Se onnistuu helposti, koska Äyhönjärveä kiertää kävelyreitti, ja Weberin pisteen takaa kulkee metsäpolku.
Kuten jutussa sanottiin, paikka on hieno, mutta vielä asumaton. Lähimpiin Kourujärven ja Uotilan taloihin on vähän matkaa. Edellä mainitussa Rauman yleiskaavassa alue on kuitenkin varattu asuinalueeksi.
Järven rantamilla funtsin, että näille tienoille olisi siis raumalaisilla keskimäärin lyhin matka. Jos olisi vaikka vain yksi äänestyspaikka, olisi reilua sijoittaa se Äyhön S-marketin yhteyteen. Siis siihen entiseen Prismaan.
Raumalla rakennettu Aurora Botnia palkittiin vuoden matkustaja-autolauttana Ferry Shipping Summit -tapahtumassa Amsterdamissa.
RMC mainitsi ylpeänä, että laiva sai ensimmäisenä matkustaja-autolauttana maailmassa Clean Design -sertifikaatin. Tilaaja Wasalinen toimitusjohtajan mukaan ympäristöystävälliset ratkaisut kiinnostavat maailmaa.
Se pitää kutinsa. Fossiilipäästöjä pyritään tosissaan vähentämään. Alan median otsikoissa toistuvat nyt sellaiset sanat kuin hybridi, akut, sähkö ja vety.
Aurora Botnia on muuten otettu markkinoilla hyvin vastaan. Wasaline tiedotti, että syyskuussa yksikkörahti kasvoi 40 prosenttia viime vuodesta. Merenkurkun rahtimäärä on ennätystasolla. Myös matkustajia uusia alus kiinnostaa kovasti.
Naisroolien Hamlet. Sellaiseksi Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva kuvaa Noran roolia Nukkekodissa. Tällä kertaa sen saa Raumalla näytellä Raisa Sorri.
Henrik Ibsenin klassikkoa esitettiin Rauman teatterissa viimeksi 1995. Silloin Norana nähtiin Sirpa Taivainen. Rauman vierailun aikoihin Taivainen perusti Tiina Brännaren ja Outi Mäenpään kanssa Teatteri Gorgon. Sen proggiksissa oli mukana monia alan "nimihenkilöitä".
Nettisivuillaan Taivainen-Ilmola esittelee itsensä tänään näin: näyttelijä, laulaja, klovni, jooga-opettaja, näkijä, mahdollistaja.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.