Virheistä voi ja pitää oppia Vaaniiko korona oven takana?

Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyy vuoden päästä kunnilta hyvinvointialueen vastuulle. Hyvinvointialueiden käynnistäminen on haastava tehtävä, joka tulee vaatimaan useiden vuosien sisäänajon, ennen kuin kaikki toimii niin kuin on tarkoitus. Työsarkaa ja avoimia kysymyksiä on paljon.

Kahdesta teemasta en ole aluevaalien alla julkista keskustelua juuri havainnut. Ensimmäinen liittyy potilasturvallisuuteen. Minua ihmetyttää, ettei suomalaisessa terveydenhuollossa turvallisuuskulttuurin kehittämiseen panosteta nykyistä enemmän. Maassamme kuolee ennenaikaisesti hoitovirheisiin varovaisten arvioiden mukaan 1000 henkeä vuodessa, eli yli nelinkertainen määrä liikennekuolemiin verrattuna!

Koronapandemian torjunta on saanut osakseen valtavasti huomiota ja resursseja. Hoitovirheet ovat kuitenkin vaatineet korona-aikana Suomessa enemmän kuolonuhreja. Miksi siitä ei puhuta? Järjestelmän tulee oppia virheistään.

Jos hoitovirheitä ei havaita, raportoida ja käsitellä asianmukaisesti, niistä ei opita mitään. Tämän seurauksena virheisiin puututaan vasta sitten, kun tapahtuu jotain todella vakavaa. Eikä aina silloinkaan. Tulevan Satakunnan hyvinvointialueen pitää kunnostautua tässä asiassa ja nousta edelläkävijäksi potilasturvallisuuden edistäjänä!

Toinen iso ja haastava teema on hyvinvointialueen tietojärjestelmien yhtenäistäminen. Kunnillahan on käytössään tällä hetkellä monenkirjava valikoima sote-palveluihin liittyviä ohjelmistoja. Ne pitää korvata hyvinvointialueen yhteisillä järjestelmillä. Siinä onnistuminen vaikuttaa kaikkeen: palveluiden kustannuksiin, laatuun ja saatavuuteen sekä potilas- ja tietoturvallisuuteen.

Jos tietojärjestelmien uusimisen haasteet aliarvioidaan – kuten usein käy – hanke viivästyy, budjetoidut kustannukset ylittyvät ja ilmenee piinallisia, ydintoimintoja pitkään haittaavia ongelmia ja turvallisuutta vaarantavia virhetilanteita. Näitäkään virheitä ei pidä toistaa.

Sauli Ahvenjärvi

Tekniikan tohtori, Rauma, aluevaaliehdokas (kd)

Vuosi vaihtuu perin kummallisissa merkeissä. Uusi omikron tekee vasta tuloaan keskuuteemme ja siitä ei tiedetä vielä oikeastaan mitään.

Milloin tullee seuraava tyvi, joka varmasti vaanii meitä jo jossain maailman kolkassa. Milloin se antaa merkkiä tulostaan? Meillä rokotetuilla jo kolmeen kertaan näyttää olevan melko hyvä suoja.

Toivomme, että se pitää myös uusia variaatioita vastaan yhtä hyvin, kuin se on nyt pitänyt. Ja ehkä myös sitä, että me rokotetut saisimme lievemmän muodon näistä uusista tyvistä, mitä liikkuu maailmalla.

Nyt vuodenvaihteen koittaessa toivon kaikille lukijoille oikein hyvää, taikka ainakin siedettävää Uutta Vuotta ja koronaviruksen ahdistelemille jaksamista taudin kanssa. Ehkä uusi vuosi kaiken muuttaa voi.

Rauno Jokiniemi

Merikapteeni