Voiko valtiojohtajan katkeruus antaa luvan hyökkäyssotaan?

Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotaisaan käyttäytymiseen on syitä julkisuudessakin monen asiantuntija voimin arvioitu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on muun muassa todennut, että Putin on katkeroitunut, ja että hänen sisälleen on kertynyt paljon pahaa.

Tätä Sauli Niinistön Putin-kommenttia ei tarkemmin ole avattu. Voiko valtiojohtajan katkeruus antaa luvan siihen, että voidaan hyökätä toiseen maahan sotakoneillaan tappamaan tavallisia ihmisiä, ja tuhomaan heidän kotejaan, kuten nyt Ukrainassa on 24. helmikuuta lähtien nähty?

Kun toinen maailmansota 1945 Adolf Hitlerin johtaman Sakan antautumiseen päättyi, niin silloin jo heräteltiin toiveita, ettei toista Hitleriä enää Eurooppaan tule.

Sodan jälkeen 1949 perustettiin Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato, jonka jäseneksi Suomi ja Ruotsi ovat Venäjän hyökkäyksen takia hakeutumassa. Kumpikin maa kutsuttiin juuri äsken Naton tarkkailijajäseneksi.

Uutisten mukaan Venäjä on Suomen rajoilta siirtänyt sotajoukkojaan ja kalustoaan Ukrainan rintamalle. Tämä ennakoi sitä, ettei Putin ole Ukrainasta lähdössä. Kun vielä Venäjän ilmoittamat Putinin kannatusluvut ovat sodan aikana vain nousseet, on Ukrainassa rauha vielä kaukainen haave.

Yhtenäinen länsi on Ukrainan turva, mutta mitä tapahtuu sitten, kun Ukrainassa sotatoimet aikanaan päättyvät. Kellä maksatetaan Venäjän aiheuttamat järjettömät tuhot ja Ukrainan jälleenrakentaminen?

Miten käy lännen asettamille pakotteille?

Joutuvatko sotarikolliset vastuuseen teoistaan? Senkin näemme vasta sodan jälkeen, mitä länsijohtajat ovat Venäjän hyökkäyssodasta, ja sitä edeltäneistä diplomatiaponnisteluistaan oppineet. Palautuuko lännen luottamus Venäjän nykyjohtoon?

Pentti Välimaa