Voro vaanii verkossa, meitä ihan kaikkia

Niitä ei voi olla näkemättä, kun netissä asioitaan hoitaa. Nimittäin varoitteluja siitä, että rikollisilla on koko ajan verkot vesillä verkossa. Pankkitunnuksiamme, henkilötietojamme, pin-koodejamme ja salasanojamme kalastellaan ahkerasti.

Tuttujen kotimaisten yritysten ja viranomaisten sivuilla muistutetaan, ettei tunnuksia saa luovuttaa kenellekään.

Ja etteivät pankit, verottaja tai edes poliisi koskaan pyydä lähettämään henkilökohtaisia tunnuksia puhelimitse, sähköpostilla tai tekstiviestillä.

Silti joku aina näihin petoksiin haksahtaa.

Suurimmassa vaarassa ovat nettiä vähän käyttäneet kuten ikäihmiset. Mutta virhe voi sattua kenelle tahansa, kun tarkkaavaisuus pettää.

Klikkaa linkkiä, joka kertoo postipaketin saapuneen – vaikkei ole mitään tilannut.

Maksaa hätäpäissään vuokran tekstarissa ilmoitetulle uudelle tilille, tarkistamatta viestin aitoutta isännöitsijältä tai vuokranantajalta.

Luulee ostavansa aitoa tavaraa, mutta saa feikkiä tai ei sitäkään.

Huijaukset lisääntyvät, ja ikävä kyllä myös kehittyvät.

Monet huijausyritykset näyttävät aidoilta, eikä kielikään saa varoituskelloja kilisemään. Meitä yritetään hämätä hyvällä suomen kielellä.

Action Fraud sivustolle voi ilmoittaa kaikki huijaukset, petokset, valetoiminnat ja muut rikokset verkossa. Ruutukaappaus brittipalvelun etusivusta.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen ehdottaa, että Suomeen pitäisi perustaa kuluttajille suunnattu keskitetty yhteydenottopiste (LS 12.3.).

Mallina voisi toimia Britanniassa käytössä oleva Action Fraud -verkkopalvelu, jonne kaikista huijauksista voi ilmoittaa. Se opittaisiin pian tuntemaan paikkana, josta etsiä tuoreinta tietoa ja vinkkejä.

Huijausilmiö ei poistu, joten tällainen yhteyspiste olisi hyvä olla Suomessakin, näkee Väänänen.

Ehdotuksessa on järkeä. Verkkopalvelu auttaisi tunnistamisessa varhaisessa vaiheessa.

”Mahdollisuutemme saada huijarit pois markkinoilta ovat aika vähäisiä. Voimme vain neuvoa kuluttajia välttämään hätiköintiä, harkitsemaan ostopäätöksiä ja googlaamaan vähänkin epäilyttävää yritystä”, Väänänen sanoo.