Ydinvoimaan löytynee asiallinen ratkaisu

IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi Länsi-Suomen haastattelussa Olkiluodossa.
IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi Länsi-Suomen haastattelussa Olkiluodossa. Kuva: Juha Sinisalo

Lueskelin juttua EU-komission esityksistä kestävän kehityksen rahoitusjärjestelmästä ja siihen liittyvästä keskustelusta, sekä Rafael Grossin vierailusta Suomessa ja Olkiluodossa, kuin myös meidän hallituksemme kannanottoja asiassa ja uskon, että ainakin Suomen suhteen löytyy asiallinen ratkaisu.

Ydinvoima on jostain ihmeen syystä herättänyt keskustelua, vaikka energia tuotetaan täysin suljetusti ja erillään, ilman minkäänlaista kontaktia ympärillämme olevan ilmaston kanssa.

Ainoastaan laitosten lauhdutinpiirien myötä johdetaan lämpöä lähivesistöihin. TVO 3:n painevesireaktorissa se on reaktorin ja turbiinin välissä olevan lämmönvaihtimen myötä vain puhdasta ja lämmintä merivettä.

Olkiluodossa oleva käytetyn polttoaineen varasto eli Onkalo ja maanpinnalla oleva KPA varasto eivät aiheuta päästöjä, mutta kallioperä kaikkialla jalkojemme alla sisältää ydinmateriaalia jo luonnostaan, johon liittyvä tositapahtuma Olkiluodosta.

Aikoinaan TVO 1:n suojarakennuksesta rakennettiin tunneli KPA- (käytetyn polttoaineen-) varastoon. Tunnelityö oli vielä rakennusvaiheessa, kun menin sinne rakennettuja kaapelihyllyjä, sekä mahdollisia skarpkant (terävä reuna) kohtia tarkastamaan, mutta hyvin oli kaapelihyllyt rakennettu.

Aikaa siinä noin 100 metrin matkalla hieman meni ja takaisin säteilymonitorin kautta tullessani laite ilmoitti, että olen saastunut. Riisuin päälläni olleen suojahaalarin, mutta se ei auttanut ja vasta kaikki vaatteeni riisuttuani monitori ei enää reagoinut.

Päälläni olleet asusteet alusasuja myöten menivät paikalliseen pesulaitokseen. Mittauksissa todettiin, että säteilyn aiheutti raadonkaasu, jota on kaikkialla kallioperässä. Rakenteilla olleessa kulkutunnelissa, jossa melko kauan olin, puuttui vielä raadonsuojaus, jota suositellaan.

Olen ollut ydinlaitosten kanssa tekemisissä 8.2.1977 lähtien, jolloin annoin Suomen ensimmäiselle eli Loviisa 1 ydinvoimalaitokselle luvan kytkeytyä valtakunnanverkkoon. 2.9.1978 ja 18.2.1980 tahdistin TVO 1 ja TVO 2 laitokset verkkoon.

Laitosten kunnossapitoa, määräaikaiskoestuksia, laiteuusintoja, laadunvalvontaa, sekä kouluttajana olin aina kesään 2006 asti. TVO 3 laitoksen suunnittelussa em. töiden ohella olin reilut 6 vuotta. Tuttuja ja erittäin mielenkiintoisia työvuosia kaikki.

Asun nyt CO2 nolla -asunnossamme, jonka olemme vaimoni Anitan kanssa varustaneet maalämmöllä ja aurinkosähköllä, joka vielä tässä aamusella 13.11.2021 tuotti useita satoja watteja, mutta kohta olemme maalämmön, sekä varmatoimisen ja pitkäikäisen ydinvoiman varassa, joka sähkö ilma häiriöitä johdetaan myös metsiemme suojissa läpi Suomen.

Kovin paljon sitä sähköä emme vuoden aikana tarvitse, sillä marraskuun alkuun mennessä aurinkovoimalamme oli korvannut kaiken siihen asti öisin käyttämämme sähkön. Valoisa aika meillä vielä lyhenee ja aurinko häipyy taivaanrannan taakse ja joulu-tammikuussa aurinkovoimalan tuotantokin on lähellä nollaa.

Hyvää Jouluaikaa kaikille ja erityisesti Teille siellä Olkiluodossa ja parhainta Uutta Vuotta odotellen.

”Ydinvoima on jostain ihmeen syystä herättänyt keskustelua, vaikka energia tuotetaan täysin suljetusti ja erillään.”

Kalervo Körkkö