Yhden piipun kuntia on yhä kymmeniä

Takavuosina puhuttiin yhden piipun kunnista. Sellaisista, joiden elinvoima on pitkälti yhden ison työllistäjän varassa.

Vielä tänään yhden ainoan firman tuloskunto on monen kunnan hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa.

Kauppalehti Optio listasi Tilastokeskuksen datan perusteella nelisenkymmentä suomalaiskuntaa, jotka ovat tänään niin sanotusti yhden piipun varassa.

Kärjessä on Rautjärvi, jossa Metsä Boardin kartonkitehtaan osuus yksityisen sektorin työpaikoista on 50 prosenttia.

Noin puolet työpaikoista on yhdessä yrityksessä myös Kärkölässä, Kyyjärvellä ja Uudessakaupungissa, joka on vuosikymmeniä hengittänyt autotehtaan tahtiin.

Tällä seudulla tiedetään hyvin, miten Uudessakaupungissa on välillä pidätelty henkeä lomautuksia ja irtisanomisia pelättäessä – mutta usein myös puhkuttu intoa, kun Valmet Automotive on saanut kootakseen uusia automalleja ja palkannut lisää autonrakentajia.

Kauppalehden listalle nousivat Länsi-Suomen alueelta myös Eurajoki ja Pyhäranta.

Eurajoen kunta on voinut naapureihinsa verrattuna hyvin jo pitkään. Selitys on kaikille tuttu, Teollisuuden Voima -konserni.

Olkiluodon ydinvoimakeskittymä tarjoaa paikallisille töitä vielä pitkään. Kolmas voimala on valmistumassa ja ydinjätteen loppusijoitus alkamassa.

Pyhärannassa Saint-Gobain Glass Finland on suurin yksityinen työnantaja reilun 20 prosentin osuudellaan. Tuulilasitehdas on lakkautusuhan alla (LS 26.8.).

Pienelle kunnalle se on kova kolaus, mutta onneksi tällä seudulla työtä on tarjolla paremmin kuin monella muulla alueella Suomessa.

Kun verkostoyritykset lasketaan mukaan, kunnan riippuvuus voi kohota hyvin korkeisiin lukemiin. Tämä riski on tiedossa.

Ratkaisu on tietysti elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Mutta miten temppu tehdään? Se onkin vaikeampi kysymys.

Parhaat vastaukset löytyvät paikallisesti, mutta myös valtion jelppiä tarvitaan, jotta teollisuus säilyy seutukaupungeissa ja maaseudulla.