Yhdistykset: Asuntotuotanto ei sovi Seminaarinmäelle

Yhdistykset ovat jättäneet Rauman kaupungin kaavoitusosastolle kirjelmän, jossa tuovat esille syitä, joiden vuoksi asuntorakentamisesta Seminaarinmäelle tulee luopua. Kuva: Esa Urhonen

Rauman Seminaarinmäen omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa käynnistänyt kaavamuutoshankkeen, jonka ”tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että se mahdollistaa vanhan tontin jakamista pienempiin osiin ja vajaakäyttöisten rakennusten muuttamisen asuinkäyttöön. Ruokalarakennus haluttaisiin purkaa ja tilalle rakentaa liike-/asuinkerrostalo”.

Allekirjoittaneet yhdistykset ovat jättäneet Rauman kaupungin kaavoitusosastolle kirjelmän, jossa tuomme esille niitä syitä, joiden vuoksi asuntorakentamisesta Seminaarinmäelle tulee luopua. Mahdollisuuksia tyhjiksi jääneiden suojeltujen rakennusten julkishyödylliseen käyttöön tulee tutkia ja edistää ja uskomme sellaisia löytyvän.

Mikäli näihin rakennuksiin rakennetaan yksityisasuntoja, ovat ne lopullisesti poissa alueen päävuokralaisen Turun yliopiston käytöstä siinä tapauksessa, että koulutukselle tarvittaisiin lisätiloja myöhemmin.

Yhdistysten kaavoitusosastolle jättämää lausuntoa on tässä lyhennetty ja siihen on tehty muutamia lisäyksiä.

Vastustamme asuntorakentamisen tuomista Rauman Seminaarinmäelle

  1. On epäselvää, miksi kaavamuutoshankkeeseen on ryhdytty. Alueen omistajalla on toki oikeus pyytää kaavoittajalta asemakaavan muutosta, mutta kaavoittajalla ei ole velvollisuutta toteuttaa omistajan toiveit Tietojen mukaan kaupunki on hankkimassa kaavoitettavan alueen itselleen aikomuksena myydä rakennuspaikat eteenpäin. Tämä oikeus olisi myös alueen nykyisellä omistajalla kaavamuutoksen jälkeen. Alueen tulevaisuuden kannalta olennaista on siis se, muutetaanko kaavaa vai ei.
     
  2. Kaavoittajan tehtävänä on säädellä kaupunkikuvan ja kaupunkirakenteen kehittymistä. On vaikea ymmärtää, miten tämän kaavamuutoksen avulla pyritään kehittämään Rauman keskusta-aluetta. Se päinvastoin irrottaa maan parhaimmin säilyneen seminaarialueen sen alkuperäisestä historiallisesta kontekstista. Yksin tontin kulmassa seisova kerrostalo ei myöskään luo mitenkään edustavaa tai ehjää kaupunkikuvaa, toisin kuin puistoalue nykyisellään.
     
  3. Asuntorakentamisen tuominen opettajankoulutuslaitoksen pihalle ja puistoon ei edistä millään tavalla yliopistollisen koulutuksen toimintaedellytyksiä, vaan vaikeuttaa alueen käyttöä sen alkuperäiseen ja ainoaan tarkoitukseen. Rauman kaupungin tulisi vaalia opettajankoulutuksen etuja; nyt se asettaa yliopiston kiinteistöyhtiön edun opettajankoulutuksen edelle.
     
  4. Asuntorakentaminen muuttaa Seminaarinmäen miljöötä ja kulttuurihistoriallista luonnetta lopullisesti. Toimenpidettä voidaan perustella toteamalla, että tyhjät rakennukset eivät ainakaan paranna alueen imagoa, eikä rakennuksille ole löytynyt uutta koulutuskäyttöä. Rauman kaupunki voisi halutessaan kehittää aluetta myös ilman kaavamuutosta, mikä edellyttäisi sekä tahtoa että visiota. Nyt tarjolla oleva vaihtoehto - asuntorakentamisen tuominen alueelle - ei sisällä kumpaakaan näistä, vaan kaavamuutoksen tuloksena on Seminaarinmäen aluekokonaisuuden vähittäinen näivettäminen. On vaikea ymmärtää, kenen etua tällainen Rauman asukkaiden yhteisen kulttuuriperinnön turmeleminen palvelee. Seminaarinmäen nyt vajaakäyttöiset rakennukset tulisi nähdä tulevaisuuden mahdollisuutena ja tilavarauksena kaupungin ja sen asukkaiden erilaisia kulttuuriin liittyviä tarpeita varten.
     
  5. Kaavaluonnos sallii viisikerroksisen kerrostalon rakentamisen tontin kaakkoiskulmaan. Kerrostalo katkaisisi vapaan ja puistomaisesti jatkuvan näkymän Seminaarinmäell Puistonäkymän jatkuminen upeaan seminaarimäkeen on arvo sinänsä. Kerrostalorakentamisen myötä puistonäkymän tilalle tulee kerrostalomiljöö. Myös näkymä Seminaarinmäeltä kaupunkiin muuttuisi oleellisesti huonompaan suuntaan.
     
  6. Seminaarimäki suo mahdollisuuden vaikeasti liikkuvillekin kaupunkilaisille kokea poikkeuksellisen vaihteleva ja rikas luonto aivan kaupungin keskustassa. Kerrostalo puiston kulmalla muuttaisi tilanteen olennaisesti.
     
  7. alueella työskentelevien ja opiskelevien henkilöiden määrä on kaksinkertaistunut kaavamuutoksen käynnistämisen jälkeen. Asuntorakentaminen tuo jo valmiiksi vilkkaalle alueelle ylimääräistä kuormaa mm. liikenteen muodossa. Pikkunorssin ja normaalikoulun oppilaiden koulutien turvallisuus vaarantuu olennaisesti liikennemäärien kasvaessa Myllymäellä ja lähialueella.
     
  8. Edellisissä kohdissa luetellut esteet muodostavat vahvan näytön siitä, että asuntorakentaminen alueelle on haasteellista. Onko alueen vanhojen rakennusten muokkaaminen asuntokäyttöön ja kerrostalon rakentaminen ainoa mahdollinen ja välttämätön keino, jolla alueen kaupunkikuvaa kyetään kehittämään?
     
  9. Turun opettajankoulutuksen Rauman kampus harjoittelukouluineen on ainoa jäljellä oleva filiaali maassamme. Sen säilyminen toimivana laitoksena on vaatinut lukuisia kamppailuja opettajankoulutuksen säilymiseksi Raumalla useiden vuosikymmenten aikana. Sen ainutlaatuisena piirteenä kaikissa yhteyksissä on aina mainittu, että se sijaitsee kaupungin sydämessä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä. Nyt näyttää siltä, että 1800-luvulla perustettu Rauman seminaari ja sen jälkeen pieteetillä vaalittu Seminaarinmäki uniikkina kulttuuriympäristönä halutaan olennaisilta osiltaan hävittää.

Rauman kaupungin tulisi löytää asuntorakentamista parempia ja kestävämpiä ratkaisuja alueen poikkeuksellisten ominaispiirteiden ja arvojen suojelemiseksi.

Rauman Kilta ry

Myllymäen Kilta ry

Rauman Seudun Senioriopettaja ry:n hallitus

Rauman museon ystävät ry

Rauman Kalevalaiset Naiset ry

Opekas ry, (Rauman kampus)