Yrittäjyyskasvatuksella tulevaisuuden tekijöitä

Rauman kaupunki on tehnyt päätöksen lähteä mukaan yrityskyläyhteistyöhön. Yrittäjyyskasvatusta on toteutettu peruskouluissa läpileikkaavasti, mutta käytännössä eroavaisuuksia on ollut paljonkin riippuen opettajien ja koulujen kiinnostuksesta. Yrittäjyyskasvatus on aina ollut yksi lempilapsistani. Kiersin yrittäjien toiminnanjohtajana usein puhumassa aiheesta nuorille.

Haluanko kaikista lapsista ja nuorista yrittäjiä? Ei, siitä ei ole kyse. Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea asenteiden ja taitojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Yrittäjämäinen asenne toimii punaisena lankana kaikessa.

Tärkeällä sijalla on omien taitojen ja kykyjen tunnistaminen sekä niiden vahvistaminen. Tekemällä oppiminen, kokeilu ja yhteistyö elinkeinoelämän eri toimijoiden kanssa – nämä ovat yrittäjyyskasvatuksen kulmakiviä ja menetelmiä.

Yrittäjyyskasvatus vilisee erilaisia käsitteitä ja termejä. Sisäisellä yrittäjyydellä tarkoitetaan yrittäjämäistä asennetta. Olen välillä haastanut nuoria pohtimaan, oletko toiminut tänään koulussa yrittäjämäisesti, maksaisitko itsellesi palkkaa tästä tämän päivän panoksesta? Yritteliäs työntekijä on oma-aloitteinen, uutta luova ja innokkaasti kohti tavoitteita etenevä. Kelpaisi varmasti mihin tahansa työhön.

Ja sitten se yrittäjyys. Yrittäjä näkee ympärillään mahdollisuuksia, jotka voi muuttaa taloudellista tulosta tuottavaksi toiminnaksi. Vaikka ei itse haluaisi toimia yrittäjänä, on tärkeää nähdä yrittäjyyden ympärilleen luomat mahdollisuudet ja suhtautua siihen positiivisesti.

Nyt olisi jo korkea aika päästä eroon palkansaajien ja yrittäjien keinotekoisesta vastakkainasettelusta.

Lähin yrityskylä on tällä hetkellä Turussa. Yrityskylätoiminta ei ole vain yhden päivän vierailukohde, vaan siihen liittyy paljon muutakin. Yrityskylä on oppimiskokonaisuus, jossa opitaan osallistumalla ja tekemällä itse. Oppituntien, yrityskylävierailun ja sitä seuraavan palautekeskustelun kokonaisuus näyttää lapsille, miten yhteiskunta toimii ja miten minä voin itse osallistua sekä vaikuttaa siihen.

Vaikka lapsesta ei kasvaisi tulevaisuudessa itsensä työllistävää yrittäjää, ei yrittäjyyskasvatus varmasti ole pahaksi. Me tarvitsemme tulevaisuudessa veronmaksajia, jotka innostuvat rakentamaan omaa elämäänsä ja vaikuttamaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Yrittäjämäinen asenne kantaa pitkälle olet sitten palkansaaja tai yrittäjä.

Sari Pettersson

Kirjoittaja on kaupungin- valtuutettu (kok.), palvelupäällikkö ja yrittäjä