Hallitus haluaa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä

Tulevaisuus on päästöttömän liikenteen, linjaa hallitus. Kuva: Michael Marais

Hallitus viitoittaa tietä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä tänään julkaisemassaan periaatepäätöksessä.

Periaatepäätöksen ensimmäiseen vaiheeseen on sisällytetty 20 toimenpidettä, jotka muun muassa nopeuttavat tieliikenteen sähköistymistä ja biokaasun yleistymistä erityisesti raskaassa liikenteessä.

Nyt esitetyt, vuonna 2022 käynnistettävät, ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteet nojaavat laajaan keinovalikoimaan ja tuovat konkretiaa liikenteen päästöjen vähentämiseen.

Periaatepäätöksessä esitetyt sähkö- ja kaasuautojen hankintakannusteet sekä latausinfratuet ja kaasujakeluverkoston investointituet ovat tärkeitä kannustetoimia, jotka nopeuttavat autokannan käyttövoimamurrosta.

Hankintatukien merkitys on vielä lähivuosina suuri, kun vaihtoehtoisen teknologian hankintakustannukset ylittävät selvästi perinteisen teknologian hintatason.

Täyssähköautojen hankintatuen uudistaminen ja jatkaminen on tärkeä kannuste sähköistymiselle.

Paketti- ja kuorma-autoille ehdotetut uudet hankintatuet ovat tärkeä avaus tavara-autojen sähköistymiseen, joka on vasta alkumetreillään.

Autoalan Tiedotuskeskuksen tiedotteessa alan asiantuntijat kommentoivat tilannetta.

- Nykyisen 2 000 euron suuruisen hankintatuen vaikutukset ovat jääneet vaatimattomaksi. Hankintatuen tasoa tulisi nostaa 4 000–5 000 euroon ja tuelle asetettu hintaraja tulisi poistaa. Hankintatuki tulisi painottaa erityisesti vuosille 2022–2023, kun käyttövoimamurros on vielä alkuvaiheessaan, arvioi toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.

Latausinfran merkitys korostuu jo lähivuosina, kun ladattavien autojen määrä autokannassa kasvaa.

Vielä toistaiseksi ladattavan auton hankinta on perustunut pitkälti siihen, että autoa ladataan yksinomaan kotona.

Kotilatausmahdollisuus on kriittisen tärkeä tekijä ladattavan auton hankinnalle, joten taloyhtiöille suunnatun nykyisen latausinfratuen jatkaminen pitkäaikaisena tukena on erittäin tärkeä toimenpide.

Myös latausinfratuen laajentaminen työpaikkakiinteistöille on tärkeä toimi, sillä työpaikka on heti kodin jälkeen yleisin latauspaikka ja työpaikoilla latauspisteiden toteuttaminen on olemassa olevassa rakennuskannassa edennyt verrattain hitaasti.

Pikalatauspisteiden rakentamiseen ja raskaan kaluston latausinfraan suunnattu tuki ovat edellytys täyssähköautojen yleistymiselle.

Latausinfratukea tulisi suunnata myös ammattiliikenteessä olevan ajoneuvokaluston pikalatausinfraan.

Sähköautojen yleistymistä taksi- ja pakettiautokannassa lisäisi huomattavasti mahdollisuus nopeaan välilataukseen päivän aikana.

Periaatepäätöksessä asetetut tavoitteet 700 000 sähkökäyttöisen henkilöauton ja 45 000 pakettiauton määrille ovat saavutettavissa, jos ehdotetut kannusteet toteutetaan etupainotteisina ja samaan aikaan autokannan kiertoa nopeutetaan keventämällä hankinnan verotusta.

Vety ja hiilineutraalit synteettiset polttoaineet eli ns. sähköpolttoaineet ovat liikenteen käyttövoimamurroksen seuraava aalto, jonka etenemiseen on tärkeää valmistautua jo kuluvalla vuosikymmenellä.

Jakeluinfratukea tulisikin laajentaa myös vedyn jakeluinfran rakentamiseen.

Lisäksi vetykäyttöiset autot tulisi sisällyttää sähköautojen hankintatukeen.

Valtioneuvoston maaliskuussa julkaisemassa Suomen kestävän kasvun ohjelmassa vetytalouden edistämiseen on suunniteltu kohdistettavan merkittäviä lisäinvestointeja, jotka rahoitettaisiin EU:n ns. elpymispaketista.

Myös tiekartan toisen vaiheen toimenpiteet ovat tärkeitä päästövähennystoimia, joiden vaikutus heijastuu vuoteen 2030 ulottuvaa tarkastelujaksoa pidemmälle.

Esimerkiksi jakeluvelvoitteen laajentaminen ja etätyön lisääntyminen voivat vähentää päästöjä ennakoitua enemmän ja nopeammin.

Periaatepäätöksen mukaisesti jo syksyllä 2021 määriteltäisiin mahdolliset ns. kolmannen vaiheen lisätoimet päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Kolmanteen vaiheeseen kuuluvat liikenteen verotukseen, hinnoitteluun ja mahdolliseen kotimaiseen päästökauppaan liittyvät toimenpiteet.

- Liikenteen verotuksen ja hinnoittelun vaikutuksia tulisi selvittää kattavasti kotitalouksien, elinkeinoelämän sekä laajemmin ajateltuna kansallisen kilpailukyvyn näkökulmasta. On epätodennäköistä, että myyntilupajärjestelmän tai kilometriveromallin vaikutuksia ehdittäisiin syksyyn mennessä arvioida kattavasti, kertoo toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta.

Koska ensimmäisen ja toisen vaiheen toimenpiteiden valikoima on laaja ja monien niissä esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät liikenteen päästöjen vähentämisessä viiveellä, kolmannen vaiheen toimenpiteitä koskeva päätökset tulisi siirtää vuosille 2023-2024.

Toteutettujen ensimmäisen vaiheen kannustin- ja tukitoimenpiteiden ja niiden mahdollisten jatkotoimenpiteiden vaikutukset ovat luotettavasti arvioitavissa vasta vuosien kuluttua.

Kuluvan vuoden syksyllä on liian aikaista arvioida päästövähennystavoitteen edellyttämien lisätoimien tarvetta ja suuntaamista.