Huoli koronaviruksesta voi vaikuttaa ajokuntoon

Ajokunto voi heikentyä flunssan, lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia.

Viime viikkoina koronavirus ja sen uutisointi on tavoittanut suurimman osan kansalaisista. Liikenneturvan mukaan koronan aiheuttama matala mieli ja stressi voivat myös vaikuttaa ajokuntoon.

Koronan vaikutukset ulottuvat tällä hetkellä moneen elämän osa-alueeseen.

Poikkeustilaan sopeutuminen ja läheisistä huolehtiminen koettelee ihmisten voimavaroja sekä aiheuttaa stressiä ja huolta. Stressi ja erilaiset tunnetilat vaikuttavat myös ajokykyyn, jos liikenteeseen lähetään mieli kuohuen.

- Liikenteessä havainnointi ja ennakointi vaativat meiltä tarkkaavaisuutta. Resurssimme ovat kuitenkin rajalliset. Joskus stressi voi nostaa vireystilan liian korkeaksi, jolloin ajokyky laskee. Stressaantuneella huomio voi olla omissa murheissaan, eikä liikenteessä, jolloin olennaisia asioita voi jäädä huomaamatta. Tutkimukset osoittavat myös, että tunnekuohunta lisää ajovirheitä ja kasvattaa onnettomuusriskiä, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Ida Maasalo.

Liikenneturva teetti vuonna 2017 kyselyn suomalaisille autoiljoille selvittääkseen heidän kokemuksia omasta ajokunnosta.

Joka neljäs vastannut oli kantanut huolta terveydentilansa vaikutuksesta ajosuoritukseen.

- Jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan. Toisinaan voinnin muutokset tapahtuvat vähitellen, mikä mahdollistaa varautumisen, mutta ajokunto voi romahtaa myös kertaheitolla esimerkiksi sairastumisen tai ylikuormittumisen takia. Flunssa voi aiheuttaa esimerkiksi reaktiokyvyn alentumista, jota ei kuitenkaan välttämättä huomaa heti itse. Huonovointisena on parempi jättää ajamiset väliin. Jokainen on myös vastuussa siitä, ettei aja haittaavien lääkkeiden vaikutuksen alaisena, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.