Kolmasosa suomalaisista on epäillyt ajokuntoaan viimeisen vuoden aikana väsymyksen takia

Liikenneturva teki kyselyn suomalaisille väsyneenä ajamisesta. Kuva: Greg Rosenke

Elämä on nykyisin hektistä monesta syystä. 

Työ stressaa, samoin arkielämä. Sosiaalinen media ja uutistulva saavat monet ahdistumaan, samoin lukuisat muut asiat, joille yksilö ei voi mitään.

Stressi johtaa usein unettomuuteen ja se taas väsymykseen, josta on vaikeaa rimpuilla irti. Väsymys vaikuttaa suoraan ajokuntoon.

Liikenneturva selvitti suomalaisten kokemuksia ajokunnosta kyselytutkimuksella.

Väsymys oli ylivoimaisesti yleisin syy oman ajokunnon epäilyyn.

Autoilevista vastaajista kolmasosa oli ollut kyselyä edeltäneen vuoden aikana epävarma omasta ajokunnostaan väsymyksen takia.

Kuudesosalle epävarmuutta oli aiheuttanut päihteiden käyttö. Huolta olivat aiheuttaneet myös voimakas tunnetila, lyhytaikainen sairastaminen, stressi ja lääkitys.

- Ajokunto voi heikentyä hetkellisesti flunssan, lääkkeiden, alkoholin, väsymyksen tai voimakkaiden tunnetilojen takia. Myös stressi tai matala mieli voivat nakertaa ajokuntoa. Jos olo on yhtään huono, on ajamiset parempi jättää väliin tai käyttää toista kulkutapaa, tähdentää Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Joka viides Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista oli huomannut edeltäneen vuoden aikana, että ajokunto oli ollut niin heikentynyt, että ajaminen olisi kannattanut jättää väliin.

Kolmasosa vastanneista oli huomannut tilan jo ennen ajoa, eikä ollut lähtenyt ajamaan. Yleisin syy näin heikkoon ajokuntoon oli jälleen ollut väsymys.

- Jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan. Tämä pitää sisällään niin väsymyksen kuin esimerkiksi ajamista haittaavat lääkkeet. Lääkäriltä, apteekista ja pakkausselosteesta saa tietoa lääkkeen vaikutuksista ajamiseen. Lääkkeiden yhteisvaikutuksiakaan ei pidä unohtaa. Uuden lääkkeen vaikutuksia pitää aina tunnustella ennen rattiin menoa. Jos lääkitys aiheuttaa ongelmia, niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa, Koski vinkkaa.

Väsyneenä tai huonovointisena ajamista voi ennaltaehkäistä.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista 40 prosenttia oli aikatauluttanut menoja niin, että kulkee virkeimmillään. Yli kolmasosa on kiinnittänyt huomiota yöunen laatuun ja riittävyyteen.

Viidesosa on lisännyt kävelyä ja pyöräilyä, jotta terveydentila kohenisi yleisesti. Moni on myös vaihtanut kulkutapaa, jos olo ei ole ollut hyvä.

- Tässä on jo hyvin paljon vinkkejä siihen, miten ajokunnostaan voi pitää huolta. Myöskään lääkärille tai terveydenhuollon ammattilaiselle menoa ei kannata kaihtaa. Jos ajokunnon heikentyminen johtuu sairaudesta, hyvä hoitotasapaino ylläpitää usein myös ajokuntoa, Koski summaa.