Liikenneympyrän säännöt kateissa suomalaisilla

Liikenneympyrässä ajaminen ei ole kaikille aivan helppoa. Kuva: Harri Taskinen / Liikenneturva

Raumalaisista kiertää kahvipöydästä toiseen sinnikäs käsitys, että liikenneympyröissä ajaminen on hankalaa. 

Toisaalta raumalaisia liikenneympyröitä on myös kritisoitu liian pieniksi, jolloin ympyrään ajetaan kuin risteykseen. Muun muassa Kaunisjärventien liikenneympyrästä on tällaista kritiikkiä lauottu jo vuosia.

Raumalaiset eivät kuitenkaan ole yksin. Yllättävän moni suomalainen ei ole sisäistänyt liikenneympyrän sääntöjä.

Liikenneturva selvitti kyselyllä suomalaisten tietämystä liikennesäännöistä.

Tietämystä väistämissäännöistä ajettaessa liikenneympyrässä kartoitettiin tilannekuvalla, jossa autoilija on ajamassa ympyrään ja toinen on poistumassa. Ympyrään ajaville on niin kutsuttu kärkikolmio. Samaa tietä ovat ylittämässä sekä kävelijä että pyöräilijä.

Kolme neljästä vastanneesta tiesi oikein, että kuvan liikenneympyrään ajavan ja sieltä poistuvan tulee väistää tietä ylittävää pyöräilijää.

Lähes joka viides oli sitä mieltä, että tilanteessa pyöräilijän kuuluisi väistää autolla ajavaa.

Kävelijään kohdistuva väistämisvelvoite oli hieman paremmin hallussa. Yli yhdeksän kymmenestä tiesi, että liikenneympyrään ajaessa tulee kävelijää väistää. Joka seitsemäs (14 prosenttia) kuitenkin uskoi, että liikenneympyrästä poistuvan autoilijan ei tarvitsisi väistää kävelijää, koska on ajamassa pois liikenneympyrästä.

Harhakuva poistuvan autoilijan etuajo-oikeudesta ulottui myös pyöräileviin: joka kymmenes uskoi, että liikenneympyrästä poistuvalla on aina etuajo-oikeus pyörätien jatkeella ajavaan pyöräilijään nähden.

Miten väistämissäännöt ajettaessa liikenneympyrässä menevät, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen?

- Liikenneympyrässä ajamista koskevat säännöt ovat varsin yksinkertaiset, kun ne kerran itselleen sisäistää. Liikenneympyrään saapuvan ja sieltä poistuvan autoilijan on väistettävä tietä ylittäviä jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Liikenneympyrään ajaessa väistämisvelvollisuudesta kertoo tuttuakin tutumpi kärkikolmio tai jossain tilanteissa stop-merkki. Ympyrästä poistuvan velvollisuus väistää niin jalankulkijoita, pyöräilijöitä kuin mopoilijoita on kirjattu lakiin. Jalankulkijaa koskien pitäisi myös suojatieraitojen ja -merkin soittaa kelloja jokaisen kuljettajan päässä, Heiskanen toteaa.

Suuntamerkin käyttö kuuluu myös liikenneympyräajoon. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yhdeksän kymmenestä tiesi oikein, että vilkkua käytetään liikenneympyrästä poistuttaessa.

- Kuten mistä tahansa muustakin liittymästä, aikeesta poistua liikenneympyrästä kerrotaan myös vilkulla. Liikenneympyrässä vilkku tulee laittaa päälle ajoissa ennen kääntymistä oikealle poistumisliittymään. Liikenneympyrään tullessa vilkkua ei tarvitse näyttää. Kuitenkin jos on aikeissa poistua heti liikenneympyrän ensimmäisestä liittymästä, eikä väärinymmärryksen vaaraa näin ole, voi vilkun kytkeä päälle jo liikenneympyrään ajaessa, Heiskanen kertoo ja muistuttaa myös havainnoinnin merkityksestä.

- Jos kuljettajan huomio on vain ympyrän moottoriajoneuvoliikenteessä, voi esimerkiksi oikealta tulevat pyöräilijät jäädä huomaamatta. Risteyksissä on katsottava sekä pyörätiet että jalkakäytävät kumpaankin suuntaan, myös liikenneympyrässä. Risteystä lähestyessä hiljaisempi nopeus antaa aikaa havaintojen tekemiseen, Heiskanen painottaa.