Riivaako autokuume? Tästä ammattilaisten vinkit käytetyn auton ostoon

Käytetyn auton hankkiminen autoliikkeestä on ostajan kannalta huolettomampaa ja autoliikkeillä on kuluttajansuojalain mukainen vastuu autossa olevista virheistä. Kuva: Parker Gibbs

Autokuume on tauti, joka ilmenee käynteinä autoliikkeissä ja vierailuina käytettyjen autojen verkkokauppojen sivuilla. Moni tietää, että autokuumetta on erittäin vaikeaa sammuttaa millään muulla kuin autoa vaihtamalla.

 Kun lähtee ostamaan käytettyä autoa, ensimmäinen sääntö on pitää pää viileänä ja jättää tilaa harkinnalle, neuvoo Ifin autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius.

- Jos autokaupoista on jotain vuosien varrella oppinut, niin ei kannata ihastua mihinkään autoon. Yleensä myös auton myyjä nimittäin huomaa sen, Roselius toteaa.

- Aina voi myös palata kotiin miettimään, sillä kyllä se auto siellä odottaa huomenna ja vielä ylihuomennakin.

Myöhemmin kaduttavan heräteostoksen riskiä voi vähentää jo silläkin, että listaa omat, puolison ja koko perheen tarpeet paperille muutamalla ranskalaisella viivalla ennen kuin alkaa selata netistä valtavaa käytettyjen autojen tarjontaa.

Ihmiset poikkeavat toisistaan monella tapaa pituudesta ja koosta lähtien, ja toiselle ahtaalta tuntuva auto voi toisesta tuntua juuri sopivalta.

- Ohjaamon mittojen lisäksi olisi hyvä katsoa, että auto vastaa kuljetuskyvyltään omia ja perheen tarpeita ja että auton ulkomitat ovat järkevällä tasolla. Ei siis kannata kiintyä omaa käyttötarvetta isompaan autoon, neuvoo Ifin ajoneuvovakuutuksista vastaava johtaja Eero Färkkilä.

Yksi suomalainen erikoisuus on vaikkapa siinä, että moneen kotiin ostetaan tottumuksesta farmarimalleja, vaikka tavalliset sedanit riittäisivät vallan hyvin myös monien perheiden tarpeisiin.

Porrasperäisiä autoja saa usein halvemmalla, ja niissä on myös omat etunsa, Roselius huomauttaa.

- Niissäkin on aika iso tavaratila, mutta ne ovat myös hiljaisempia, ja tavarat ovat takakontissa mukavasti piilossa.

Suomessa käytettyjen autojen valikoima on laaja, sillä autokanta on yleisesti ottaen melko vanha ja vanhentunut jo pitkän aikaa.

Autojen ikä on keskimäärin suunnilleen sama kuin vaikkapa Espanjassa, Portugalissa tai Kroatiassa, ja pari-kolme vuotta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa.

Tämä johtuu siitä, että Suomi on läntisiä naapureitaan jonkin verran köyhempi maa, jossa on kuitenkin korkea verotus.

Tilastojen valossa keskimääräinen suomalainen auto on hieman yli 12 vuotta vanha. Uudemmat autot ostetaan usein kasvukeskuksiin, ja vanhemmat käytetyt autot valuvat hiljalleen maaseudulle. Maan sisällä tämä näkyy siinä, että Uudellamaalla autojen keski-ikä on 10 vuotta, kun se muissa maakunnissa on 12–14 vuotta.

Mikä sitten olisi tällaisen keskimääräisen suomalaisen 12 vuotta vanhan auton arvo? Autoalan tiedostuskeskus arvioi vuonna 2019 sen olleen alle 7000 euroa.

Käytettyjen autojen keskimääräistä hintaa on sen sijaan jokseenkin mahdoton laskea, sillä vanhempien autojen kohtuullisen laajasta kuluttajien välisestä kaupasta ei ole olemassa tarkkaa dataa.

Joka tapauksessa on selvää, että läheskään kaikki rekisterissä olevat vanhat autot eivät päädy myyntiin, vaan osa päätyy hiljalleen romuksi.

Myös 12 vuotta vanha auto alkaa olla jo melko ikääntynyt, ja siten nuoremmat, aktiivisessa myynnissä olevat autot ovat lähtökohtaisesti kalliimpia.

Autoa ostaessa kannattaa joka tapauksessa aina koittaa hieman tinkiä ilmoitetusta hinnasta alaspäin.

- Yleensä myyjä on laittanut hintaan tinkaamisen varaa, ja sitä täytyy vaan ostajan muistaa kysyä, Roselius neuvoo Ifin tiedotteessa.

Yleisesti auton arvon on arvioitu laskevan ensimmäisten viiden vuoden aikana 10 % joka vuosi, ja sen jälkeen noin 7 % vuosivauhtia.

Data-analyytikkona muun muassa Autotalli.comissa työskentelevä Niina Matikainen on perehtynyt aiheeseen pro gardu -työssään.

- Sen perusteella auton arvo laskee eniten silloin, kun auto on lähes uusi. Ensimmäisen vuoden aikana auton arvosta tippuu noin 10 % tai enemmänkin, riippuen jonkin verran auton merkistä ja ajettujen kilometrien määrästä, Matikainen kertoo.

Noin viiden vuoden kohdalla arvon alenemisen käyrä loivenee, mutta silloin auton arvo on jo saattanut puolittua siitä, mitä se oli ostohetkellä.

Esimerkiksi noin 20 000 euroa uutena maksaneen auton jälleenmyyntihinta voi olla enää puolet ostohinnasta viiden–kuuden vuoden normaalin käytön jälkeen, mutta sitten sen arvo saattaa alentua enää reilulla tuhannella eurolla vuodessa.

Arvon laskussa on myös paljon merkki- ja mallikohtaisia eroja, Roselius huomauttaa.

- Luotettavina pidetyissä automerkeissä arvo laskee vähemmän kuin sellaisten vieraampien merkkien kohdalla, joihin ei ole syntynyt yhtä vahvaa luotettavuuden mielikuvaa.

Auton ostajalla on aina jonkinlainen kipuraja sen suhteen, kuinka paljon hän on valmis maksamaan käytetystä autosta tai autosta ylipäätään, ja auton ikää suhteutetaan usein juuri tähän.

Esimerkiksi omalla kohdallaan Roselius on huomannut, että vuosien varrella hän on jostain syystä aina päätynyt ostamaan 3–4 vuotta vanhan auton.

- Ei se mikään tavoite ole, mutta niin siinä aina vaan on käynyt. Ehkä siinä on se ajatus, että koen auton arvon alentuneen sen verran, että koen tehneeni ikään kuin hyvän kaupan.

Arvon alenemiseen liittyen kannattaa pitää mielessä, että kalliit lisävarusteet ovat usein sellaisia, joista ei saa omia rahojaan takaisin.

Nopean teknisen kehityksen vuoksi lisävarusteet saattavat jo seuraavana vuonna olla saman automalliin vakiovarusteita, jolloin edelläkävijän huippuvarustellun auton arvo alkaa sulaa.

Toisaalta silloinkin ollaan Roseliuksen mielestä aika lailla hakoteillä, jos neuvotaan hankimaan auto mahdollisimman vähillä varusteilla vaikkapa osien rikkoutumista peläten.