Sähkökulkupelien kovat vauhdit huolettavat koululaisten vanhempia

Ifin kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia pienten koululaisten vanhemmista pitää autoja turvallisen koulutien pahimpina uhkina. Kuva: Ifi

Raumallakin vietetään koulujen kesälomien viimeisiä päiviä, kun uusi lukukausi alkaa keskiviikkona.

Koulujen alkaminen tuo esiin vanhempien huolet koulutien turvallisuudesta. Suurimmat pelot kohdistuvat autoihin, mutta Ifin tuoreen kyselytutkimuksen mukaan autojen rinnalle on tullut muitakin huolenaiheita.

Pienten koululaisten vanhemmista 70 prosenttia pitää autoilijoita suurimpana vaarana lapsensa koulumatkalla.

Seuraavaksi eniten vanhempia huolettavat raskas liikenne sekä lapsen oma toiminta liikenteessä.

Tiedot käyvät ilmi Ifin kyselytutkimuksesta, johon vastasi kesäkuussa 501 vanhempaa, joilla on 6–12-vuotiaita lapsia.

Myös nopeasti yleistyneet sähköiset liikkumisvälineet, kuten sähköpotkulaudat, mietityttävät monia vanhempia: Joka toinen vanhempi kokee, että niiden lisääntyminen kasvattaa liikenteen riskejä paljon.

Ainoastaan joka kymmenes on sitä mieltä, että uusien liikkumisvälineiden myötä riskit lisääntyvät vain vähän tai eivät ollenkaan.

– Viime aikoina on käyty paljon keskustelua sähköpotkulautojen turvallisuudesta, joten vanhempien huoli etenkin suurimmissa kaupungeissa välillä arvaamattomasti sukkuloivista lautailijoista on ymmärrettävä. Sähköpotkulautojen varomaton käyttö näkyy valitettavasti selkeästi myös vakuutusyhtiössä, toteaa Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

– Vastuu lasten turvallisesta koulumatkasta on meillä kaikilla liikenteessä liikkujilla kulkuvälineestä riippumatta. Hyvä muistisääntö on, että liiku aina koulujen läheisyydessä siten, kun toivoisit muidenkin liikkuvan oman lapsesi koulumatkan varrella. Sähköpotkulaudalla täytyy muistaa, että ne eivät kuulu jalkakäytävälle, muistuttaa Virtanen.

Pienten koululaisten vanhemmat pitävät sähköisten liikkumisvälineiden suurimpana haasteena niiden mahdollistamaa kovaa vauhtia.

Myös tietämättömyys tai piittaamattomuus laitteisiin liittyvistä liikennesäännöistä huolettaa monia.

Vanhempien mielestä lapsille turvattomimmat liikkumisvälineet ovat sähköpotkulauta sekä tasapainoskootteri eli leijulauta.

Noin 60 prosenttia vanhemmista arvioi, että 12–15-vuotias lapsi on riittävän kypsä käyttämään sähköisiä liikkumisvälineitä.

Joka viides oli kuitenkin sitä mieltä, että käyttäjän tulisi olla tätä vanhempi.

– Esimerkiksi sähköpotkulauta ei ole lelu, vaikka laissa määriteltyä ikärajaa sen käyttöön ei ole. Sillä liikkuminen edellyttää laudan hallintaa, liikennesääntöjen tuntemista sekä erilaisten tilanteiden ennakointia eli kykyä lukea nopeasti liikennettä. Lauta on lisäksi äänetön, mikä tekee ohitustilanteista kevyen liikenteen väylällä vaarallisia. Vanhempien kannattaakin harkita, missä vaiheessa antaa skuutin lapsen käyttöön ja huolehtia turvalliseen käyttöön opastamisesta, korostaa Virtanen.

Lapsen koulumatkalle päästäminen pelottaa kyselyn perusteella noin 40 prosenttia vanhemmista vähintään jossain määrin.

Eniten koulumatka pelottaa pienimpien, 6–8-vuotiaiden lasten vanhempia. Vähiten peloissaan olevia on pääkaupunkiseudulla ja eniten puolestaan maaseudulla.

Vanhemmat arvioivat lastensa liikennesääntöjen tuntemusta epäilevästi: Vain 40 prosenttia uskoo, että oma lapsi osaa liikennesäännöt vähintään melko hyvin.

Pääkaupunkiseudun vanhemmat ovat kaikista pessimistisimpiä, sillä heistä kukaan ei usko lapsensa osaavan liikennesääntöjä erittäin hyvin ja melko hyvinkin vain joka kolmas.

– Lapsi oppii parhaiten, kun liikenteessä kuljetaan yhdessä esimerkiksi koulumatkaa riittävän monta kertaa ja näytetään käytännössä, miten vaikkapa katsotaan molempiin suuntiin ennen kadun ylittämistä. Pelkkä sanallinen opastus ei riitä pienelle lapselle. Isomman lapsen kohdalla taas on syytä keskustella siitä, miten kavereihin tai kännykkään keskittyminen ei saada vielä huomiota liikenteen seuraamisesta, neuvoo Virtanen.

If turvaa jälleen uuden lukuvuoden alkaessa pieniä ekaluokkalaisia, jotka vielä harjoittelevat liikennetaitojaan.

If lahjoittaa tänä syksynä jo 16. kerran Suomen ekaluokkalaisille keltaisen, heijastavalla nauhalla varustetun huomiolippiksen, jonka tehtävänä on kiinnittää liikenteessä huomio pieniin koululaisiin.

Tähän mennessä yhteensä jo lähes miljoona ekaluokkalaista on saanut Keltanokka-lippiksen.