Tiesitkö, minkä kierrätyksessä suomalaiset tekivät viime vuonna ennätystuloksen ?

Suomalaiset kierrättivät ennätystuloksen viime vuonna. Kuva: Giorgio Trovato

Viime vuonna Suomessa kerättiin kierrätykseen 61 436 tonnia käytöstä poistettuja autonrenkaita, mikä oli 4284 tonnia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Eron edelliseen vuoteen voi rinnastaa jalkapallokentän kokoon, niin se havainnollistaa eron suuruuden. Kasvumäärä riittäisi peittämään 22 jalkapallokenttää.

- Kasvu on merkittävää. Se kertoo paitsi rengasmarkkinan toiminnasta myös siitä, että kuluttajat ovat yhä valveutuneempia kierrättämisen suhteen, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Tuominen uskoo, että niin kuluttajat kuin esimerkiksi kuljetusalan yritykset ovat sisäistäneet kierrätyksen merkityksen yhä paremmin.

Keräysmäärän kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois.

- Arvioimme, että latojen taakse unohtuneiden renkaiden siivoamisen osuus kasvusta on noin tuhannen tonnin luokkaa. Siitä huolimatta olemme ennätysluvuissa, eli muuten kyse on markkinan luonnollisesta kasvusta.

Rengasalan toimijat perustivat Suomen Rengaskierrätyksen huolehtimaan renkaan keräyksestä ja uusiokäytöstä vuonna 1995. Alusta asti tavoitteena on ollut kuluttajalle mahdollisimman helppo ja vaivaton kierrätysjärjestelmä.

- Kasvu on merkki siitä, että kierrätysjärjestelmä toimii niin kuin pitääkin. Siksi Suomessa luontoon hylättyjä renkaita ei juuri näy.

Suurin osa renkaista päätyy kiertoon rengasliikkeistä, kun asiakkaat uusivat renkaitaan. Koska renkaat kuuluvat tuottajavastuun piiriin, vanhojen renkaiden luovuttaminen kierrätykseen on kuluttajalle maksutonta myös muulloin.

- Ensi vuosi ei voi olla meille näin hyvä. Suomi alkaa olla renkaista puhdas, Tuominen iloitsee.

Renkaiden kierrättämisen kasvusta on pääteltävissä, että monet ovat alkaneet siivota vanhoja renkaita nurkistaan pois. Kuva: Suomen Rengaskierrätys Oy

Renkaiden hyvin toimiva kierrätysjärjestelmä palvelisi kiertotaloutta nykyistäkin paremmin, jos renkaan uusiokäytön mahdollistava pinnoittaminen herätettäisiin henkiin.

- Aiemmin kukoistanut henkilöautojen renkaan pinnoitustoiminta on käytännössä hävinnyt Suomesta. Toivoisimmekin, että innokkaat yrittäjät tarttuisivat mahdollisuuteen.

Kun vuonna 2006 pinnoitukseen meni reilut 1900 tonnia renkaita, viime vuonna vastaava luku oli vain noin 300 tonnia. Pinnoituksessa rengasrungon vanha kulutuspinta hiotaan pois ja uusi kulutuspinta vulkanoidaan tilalle. Tulos on hyvä, ja käytettävyys vastaa uutta rengasta.

- Hyvälaatuiset renkaat kestäisivät rungoltaan pinnoitettuna vielä toisenkin käyttökierroksen. Ongelmana on, että markkinoille tulleet, niin sanotut halparenkaat vääristävät hintamielikuvaa. Vaikka pinnoitettu on hyvä, se voi tuntua kalliilta.

Tuominen toivoisi, että autoilijat ja yrittäjät oppisivat ajattelemaan toisin. Verrattuna uuden renkaan tuottamiseen pinnoittaminen ja renkaan valmistamisessa tarvittavaa energiaa ja neitseellisiä luonnonvaroja.

- Muita uusiotuotteita renkaasta ehditään tehdä myöhemminkin. Ympäristön näkökulmasta pinnoitus olisi tärkeä välivaihe, joka antaisi renkaalle toisenkin elämän renkaana ennen materiaalin päätymistä muuhun uusiokäyttöön.