Liikenne- ja viestintäministeriöltä vahva linjaus ajokorttilain muutokseen

Nuoret ovat yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa muihin ikäryhmiin nähden. Kuva: Jan Baborak

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt ajokorttilain muutoshankkeen, jonka myötä ajokorttilakia muutetaan nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta parantamiseksi.

Hanke sai alkunsa huolesta, joka tuli esiin liikenne- ja viestintävirasto Traficom aikaisemmassa selvityksessä.

Ministeriö aikoo arvioida, millaisia lainsäädäntömuutoksia nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvitaan. Tavoitteena on saada lainmuutokset voimaan vuoden 2022 aikana.

Sääntelyn päivittämisellä pyritään vastaamaan nuoria kuljettajia koskeviin huolenaiheisiin niin, että nuorten liikkuminen olisi kuitenkin edelleen mahdollista.

Lisäksi tarkoituksena on joustavoittaa ajokortin hankintaa ja viranomaisten toimintaa.

Muutoshankkeesta kertoivat Elina Immonen ja Sini Wirén liikenne- ja viestintäministeriön Impulssi-blogissa.

Elina Immonen on liikenne- ja viestintäministeriön tieto-osaston turvallisuusyksikön johtaja ja Sini Wirén palveluosaston peruspalveluyksikön johtaja.

Nuorten liikkuminen on siis tarpeen mahdollistaa myös tulevaisuudessa, mutta painopistettä tulisi siirtää nykyisestä tarveharkinnasta selkeämmin turvallisuuden edistämiseen ja riskikäyttäytymisen ehkäisemiseen.

- Tämän lisäksi pureudumme nuorten liikenneturvallisuuden kipukohtiin myös liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltavassa liikenneturvallisuusstrategiassa. Strategialuonnos on tulossa lausuntokierrokselle tulevana kesänä 2021, Immonen ja Wirén kertovat blogissa.

Immonen ja Wirén painottavat, että suurin osa nuorista käyttäytyy moitteettomasti liikenteessä, mutta nuoret ovat silti yliedustettuina liikenneonnettomuuksissa muihin ikäryhmiin nähden.

- Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytymiselle on valitettavan usein tyypillistä impulsiivisuus, heikko päätöksenteko ja ennakoinnin vähäisyys aikuisiin verrattuna. Tämä on luonnollista, koska impulssien ja tunteiden säätely on vasta kehittymässä.

- Nyt on huolehdittava, että nämä tekijät huomioidaan myös ajokorttikoulutuksessa. Samalla voidaan arvioida, voisiko riskikäyttäytymistä liikenteessä ehkäistä säätämällä nykyistä vaikuttavimmista seuraamuksista liikennerikkomuksille. Tässä yhteydessä on huolehdittava myös siitä, että sääntöjen noudattamista voidaan valvoa riittävän tehokkaasti.

Selvitysten mukaan merkittävä osa nuorten kuljettajien riskitekijöistä liittyy myös asenteisiin.

Pelkkä koulutus ja osaaminen eivät siis aina riitä, vaan lisäksi tarvitaan elinikäistä liikennekasvatusta niin kotona kuin kouluissa.

- Riskikäyttäytymiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi vähäinen ajokokemus, ylikorostunut itsevarmuus tai kuljettajaan kohdistuva ryhmäpaine. On todennäköistä, että vähäinen ajokokemus vaikuttaa riskien arviointiin, eikä toiminnan vaarallisuutta ymmärretä, Wirén ja Immonen toteavat.

Inhimillisten tekijöiden on oltava keskiössä niin lainsäädännön kuin muun liikenneturvallisuustyön suunnittelussa.

Riskikäyttäytymisen takana on usein sosiaalisia tai emotionaalisia tekijöitä.

- Kansainvälisestikin on havaittu esimerkiksi se, että koronatilanteen ja siitä johtuvien rajoitteiden tuoma ahdistus, paineet ja tylsistyminen ovat osaltaan lisänneet rajuja ylinopeuksia ja muita ylilyöntejä liikenteessä, erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla.

Asiantuntijoiden mukaan psykologinen tieto ja osaaminen sekä ymmärrys nuorten kuljettajien omista tarpeista ja kokemuksista ja nuorten kuljettajien toimintaa tuntevien tahojen näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää.

- Tästä johtuen liikenne- ja viestintäministeriön työhön on kutsuttu mukaan muun muassa käyttäytymistieteen, psykologian, mielenterveyden, ajo-opetuksen ja liikenneturvallisuuden asiantuntijoita sekä nuorisoliittojen edustajia.

Osallistavan ja avoimen lainvalmistelutavan mukaisesti kansalaisia, toimialan edustajia ja muita sidosryhmiä kuullaan hankkeen edetessä myös kuulemistilaisuuksissa ja lausuntokierroksella.

Immosen ja Wirénin mukaan konaisuudessaan tieliikenteen turvallisuus on Suomessa parantunut selvästi viime vuosikymmeninä.

- Myös teknologian kehittyminen ja ajoneuvokannan uudistuminen voivat tukea turvallisuuden parantumista edelleen tulevina vuosina. Mutta erityisesti nuorten kuljettajien kohdalla meillä on kuitenkin yhä tekemistä, sillä jokainen onnettomuus on liikaa.

- Vaikka ajokorttilaki ja muu liikenneturvallisuussääntely herättävät julkisessa keskustelussa usein monia, välillä keskenään ristiriitaisiakin toiveita ja näkemyksiä, tavoite turvallisuuden parantamisesta on meille kaikille suomalaisille yhteinen ja siten uskomme löytävämme yhteistyöllä asiaan sopivat ratkaisut.

Juttua päivitetty 12.4. kello 15.18: Jutusta on korjattu kohdat, joissa on virheellisesti viitattu ajokorttilain muutoshankkeen olevan liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käsittelyssä. Todellisuudessa muutoshanketta työstää liikenne- ja viestintäministeriö.