Valmiina vanhuuteen!!!

Oletko miettinyt, millä liikut vanhuksena? Kuva: Mick Timbergen

Otsikon kutsuhuudon kajautti Maij' Karman Kauniit Kuvat -yhtyeen laulaja Herra Ylppö yhtyeen esikoislevyllä.

Ei ole tietoa siitä, kuinka valmiina Ylppö on vanhuuteen liikenteessä, mutta tällä hetkellä mies ajelee E-sarjan Mersulla. 

Markkinoilla on paljon erilaisia sähköisiä liikkumisvälineitä, joita mainostetaan usein erityisesti ikääntyneille sopivina kulkupeleinä.

Liikenneturva kannustaa selvittämään tarkkaan ennen hankintaa, mitkä säännöt ja rajoitukset kyseistä laitetta koskevat – ja sopiiko laite juuri minulle.

Tällä viikolla vietetään vanhustenviikkoa teemalla ”Varaudu vanhuuteen”.

Varautuminen voi monelle tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suunnittelee etukäteen ajokortin jälkeistä elämää.

Miten liikun sitten, kun oma auto ei enää ole vaihtoehto?

Tähän tarpeeseen on viime vuosien aikana markkinoille tullut monenlaista laitetta, joiden kirjo saattaa kuitenkin hämmentää kuluttajaa.

- Esimerkiksi mainoksissa näkee usein puhuttavan vaikkapa sähköskoottereista, sähkömopoista tai senioriskoottereista. Laitteen nopeus, teho ja mitat määrittävät lopulta sen, missä sillä saa kulkea ja millä säännöillä. Ennen ostopäätöstä kannattaa varmistaa, mihin luokkaan laite kuuluu. Myyjän pitäisi ainakin tietää, mitä on myymässä”, muistuttaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Markkinoilla on esimerkiksi jalankulkua avustavia tai korvaavia liikkumisvälineitä, kevyitä sähköajoneuvoja sekä sähkömopoja ja sähkömopoautoja. Lisäksi ovat vielä sähköavusteiset ja moottorilla varustetut polkupyörät.

- Hämmennystä voi aiheuttaa se, että kaksi ulkoisesti lähes samannäköistä laitetta voivat kuulua eri luokkiin. Rakenteellinen enimmäisnopeus, laitteen mittasuhteet ja moottorin teho ratkaisevat, onko kyseessä vaikkapa kevyt sähköajoneuvo (max. 25 km/h) vaiko sittenkin sähkömopo (max. 45 km/h) – luokka sitten on määrittämässä myös esimerkiksi sitä, onko laitteelle hankittava liikennevakuutus, Koski kertoo.

Hankkii sitten minkä kulkuneuvon tahansa, on sen toimintaan perehdyttävä ennen liikenteeseen menoa – paikassa, jossa laitteeseen perehtymisen ja kokeilemisen voi varmasti tehdä turvallisesti.

- Esimerkiksi alamäissä laitteen nopeus voi helposti karata kokemattoman käyttäjän käsistä. Liian kova tilannenopeus vaikeuttaa myös muuttuvien liikennetilanteiden havainnointia ja niihin reagointia. Perehtyminen ja harjoittelu ottavat oman aikansa, Koski sanoo.

Moni voi pohtia sähköisen liikkumisvälineen hankintaa siksi, että ajokortti on evätty terveydellisistä syistä tai siitä on luovuttu vapaaehtoisesti. Jos autoilu jää taakse, on puntaroitava turvallisinta ratkaisua liikkumiseen uudesta näkökulmasta.

- On hyvä, että tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja kulkea paikasta toiseen ilman ajokorttiakin. Kannattaakin miettiä, mikä kulkutapa sopii parhaiten omaan käyttötarpeeseen. Sekin on muistettava, että auton lisäksi muitakaan ajoneuvoja ei saa kuljettaa, jos siihen tarvittavat edellytykset puuttuvat esimerkiksi sairauden takia. Silloin kuljettaja on riski itsensä lisäksi myös muille liikenteessä liikkujille, huomauttaa Koski.