Kirjalla saa olla historia

Nyt on pakko tuoda julki (tosin kaksi viikkoa jälkijunassa), että pääsin haastattelemaan Markus Majaluomaa. Majaluomalla on Eurajoella Vuojoen kartanossa näyttely, ja minä änkesin itseni näyttelyinfoon.
Näyttelyssä on esillä Majaluoman kuvituksia, öljymaalauksia ja myös animaatio. Näyttely on esillä jouluun asti.
Infossa minä heitin objektiivisuuden nurkkaan, ja pyysin Majaluomalta yhteen Isä... -kirjaan nimmarin. Se on omistettu Jaanalle!
Kauhean vähän olen vuosien varrella saanut kirjailijoiden nimmareita, mutta joitakin sentään. Parvelaa haastatellessani pyysin nimmarit kahteen Ella-kirjaan. Jokunen vuosi sitten Helsingin kirjamessuilla saatiin pojalle Havukaisen ja Toivosen nimmarit Toivosen piirroksen kera. Ja nyt syksyllä hain Turun kirjamessuilla tyttärelle Salla Simukan puukstaavin.
Yksi tärkeimmistä on 1990-luvulla hankittu Märta Tikkasen nimmari. Tikkanen oli Raumalla puhumassa ja minä tietenkin paikalla. Jos oikein muistan, nimmarin sain kirjaan Yksityisalue.
Minun kirjakeräilyni ei muutenkaan suosi kirjoja, jotka ovat kuin pakasta vedettyjä. Kirjoitan kaikkiin kirjoihini nimeni ja hankintavuoden. Vanhoja kirjoja ostaessani minusta on mukavaa, jos kirjassa on edellisen omistajan nimi.