Näin jälkikäteen laittaa miettimään, teinkö viime vuoden maaliskuussa mitään muuta kuin luin. Kukakohan lapset ja kissat ruokki? Vihkoni mukaan luin kuukaudessa 14 kirjaa. Ja minä sentään kävin myös töissä.
Kuukausi alkoi Rake Tähtisen dekkarilla Kylmä käsi. Tähtisen kirjoissa parasta on uusikaupunkilaisuus.
Toisena käteen tarttui Johannes Lahtisen Alku. Se on riemastuttava tarina ihmisen synnystä.
Uusia tuttavuuksia maaliskuussa olivat Ferdinand von Schirach ja J.K. Johansson. Schirachilta luin Collinin tapauksen ja novellikokoelman Rikoksia. Schirach kirjoittaa lakonisesti ja tylysti rikostarinoita, jotka kummasti koukuttavat. Johansson puolestaan on suomalainen nimimerkki, jonka esikoisteos Laura on nuorille aikuisille tarkoitettu dekkari. Johanssonin yksi päähenkilö onkin netti.
Vanhoista suosikeistani listalla olivat Merete Mazzarella ja Anna-Leena Härkönen. Mazzarellalta luin Fredrika Runebergin elämänkerran ja Härköseltä kolumnikokoelman Laskeva neitsyt. Mazzarella kirjoittaa aina yhtä omaperäisesti ja Härkönen on aina yhtä suorapuheinen, sarkastinen ja pirun hauska.
Kirsi Vainio-Korhosen Sophie Creutzin aika tulikin mainituksi jo helmikuun yhteydessä. Nykysäätyläistä listallani edustaa Laura Alan kirja prinsessa Madeleinesta.
Nostalgiasyistä luettua tuli Merri Vikin Täysosuma Lotta. Pakko tunnustaa, etten enää oikein ole Lotta-iässä. Tavallaan ”pakko” oli myös fanikirja Maria Kallio -extra.
Kuukauden dekkariosastoa edustivat Markku Ropposen Kuhala ja jokimurhat, Katarina Wennstamin Turman lintu ja Antonio Hillin Kauniit kuolemat. Ropponen oli tuttua sanallista ilotulitusta, Wennstam lunasti sarjan toisella kirjalla odotukset ja Hillissä jäi harmittamaan kirjan avoin loppu.
Kuluvan vuoden maaliskuu olikin sitten aivan toisenlainen. Luettua tuli vain neljä kirjaa, ja se on todella vähän.
Jennifer Lee Carrellin kirjassa Shakespearen salaisuus ajatus oli toteutusta parempi, vaikka kirja ihan lukukelpoinen olikin. Danielle Steelin Etelän valot on saanut vihkooni luonnehdinnan ”järkyttävän huono teelmys”.
Tietokirjapuolta maaliskuussa edusti Tunnista desing-klassikot. Keräilijälle hyvä perusteos, mutta minä kaipasin enemmän kuvia ja välillä väsähdin liikaan luettelomaisuuteen.
Kuukauden päätti Dan Brownin Inferno. Yllättävän jouhevaa tarinan kuljetusta ja kirjan teema on kovastikin ajankohtainen.