Luetuimman näköiset kirjat meidän kirjahyllyissämme ovat ilman muuta Merri Vikin Lotta-kirjat. Minulle oli kertynyt Lottia reilu määrä. Kun lapset olivat pieniä, he jostain syystä mieltyivät juuri näihin kirjoihin. Ehkä punainen väri ja sopiva koko kiinnostivat.
Sitä en tiedä, mitä kirjoille lastenhuoneessa tehtiin. Ainakaan niitä ei luettu, sillä kumpikaan ei tuolloin vielä osannut lukea. Kai niistä jotain pinoja tai vastaavia rakennettiin. Ainakin ulkonäöstä päätellen.
Sitten keräilyyn perehtynyt serkkuni kertoi, että Lotta-kirjoja myytiin netissä ihan hyvällä hinnalla ja niitä oikein keräiltiin. Minä keräsin kirjat lastenhuoneen lattialta. Netin kautta ostelin niitä lisää. Nyt meillä on 47:stä Lotta-kirjasta 46. Ja kyllä minä sen viimeisenkin vielä jostain hankin.
Nimimerkin Merri Vik takana on ruotsalainen Ester Ringnér-Lundgren. Lotta-kirjoja julkaistiin vuosina 1958–1991. Ruotsin lisäksi kirjoja on julkaistu Islannissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa.
Lotta-kirjojen päähenkilö on Marie-Sofie Charlotta Månsson eli Lotta. Isoissa rooleissa ovat myös Lotan paras ystävä Giggi, luokanvalvoja Kihara-Fridolf ja serkku Paul. Kirjat ovat ihanaa ajankuvaa, mutta samalla myös julmetun hauskoja, sillä Lotalle sattuu ja tapahtuu.
Useamman vuoden yritin innostaa tytärtäni lukemaan Lottaa. En onnistunut, kunnes yhtäkkiä noin vuosi sitten tapahtui jotain. On hienoa katsoa, kun 2010-luvun 15-vuotias voi eläytyä samanikäisen 1960-luvun tytön elämään. Näköjään huumorikin on vuosikymmenestä toiseen samanlaista, sillä välillä Tuuli nauraa ääneen lukiessaan Lottaa.
Ei nuortenkirjojen tarvitse aina olla teiniangstisia. Hyvänmielen kirjoille on ehdottomasti oma paikkansa.