Muuttoa valmisteleva kotikyläni kirjasto tyhjensi hyllyjään myös pitkillä laina-ajoilla. Minäkin osallistuin talkoisiin, ja lainasin Terttu Auteren kolmen kirjan sarjan Kirjepostia, Sininen hatturasia ja Huhtikuun morsian. Olen lukenut ne jo aiemmin, mutta nyt halusin lukea ne putkeen, jotta henkilöt pysyvät paremmin mielessä.
Kun kehuin kirjastovirkailijalle kirjoja, hän sanoi, ettei ole itse lukenut, mutta on vienyt niitä mummuille luettavaksi. Joten ollaan nyt sitten mummu.
Auteren kirjat ovat veikeä kolmikko. Kirjojen tapahtumapaikkana on pikkukaupunki, josta matkustetaan – jos matkustetaan – välillä Helsinkiin. Parasta kirjoissa on hieno ajan kuva. Ensimmäinen kertoo 1910-luvusta, toinen 1920-luvusta ja kolmas 1930-luvusta.
Kaikissa on sama sabluuna eli tapahtumat ajoittuvat yhdelle päivälle. Takaumien ja muistelusten avulla kuitenkin kerrotaan paljon kirjojen henkilöistä. Osa henkilöistä esiintyy jokaisessa kirjassa, osa väestä poistuu ja uusia tulee vuosien varrella tilalle. Väki vanhenee, joku kuolee, lapset kasvavat.
Kirjojen tunnelma on verkkainen, mutta niinhän elämäkin oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Ja niin kuin nykyäänkin, osa ihmisistä on valmis hyppäämään kehityksen kelkkaan, kun taas osa pelkää kaikkea uutta ja erilaista.
Sarjaan kuuluu myös neljäs kirja, dekkari nimeltään Kuka murhasikaan rouva Holmin? Senkin olen lukenut. Kirjassa ollaan edelleen 1930-luvulla. Pikkukaupunki on sama, valtaosa henkilöistä on ennestään tuttuja. Nyt vain murhan selvittämisessä menee enemmän kuin yksi päivä.