On taas se aika vuodesta, jolloin pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu. Sosiaalisen median päivityksiä seuratessa voi todeta, että pipolakkia on laitettu välillä vähän turhankin huolella juhlakuntoon ja punatakin väri on monella meinannut tarttua jo nenäänkin. On myös se aika vuodesta jolloin kirkot ja muut esiintymispaikat ovat kaikkein eniten varattuna, koska itse kukin haluaa julistaa joulun sanomaa konsertein. Kysymys kuuluu: Alkaako tulla ähky, kuten isille kinkun ylensyönnin jälkeen?
Nisset ja nasset tulevat jo uniinkin
Muutama viikko sitten PAM eli Palvelualojen ammattiliitto ilmaisi huolensa joululaulujen vaikutuksesta erään merkittävän jäsenryhmänsä eli myyjien hyvinvointiin. Kaupoissa joulumusiikki alkaa soida hyvissä ajoin marraskuussa ja tonttu-ukkojen joukot, helinät, melskeet ja pulleat massut alkavat porautua varovaisen tehokkaasti myyjien alitajuntaan. Asiakas kuulee ehkä 2-3 laulua normaalin kauppakäynnin aikana, kun taas myyjälle useinkin sama levy soi toistolla kahdeksan tuntia päivässä, kuusi viikkoa putkeen
"J...lauta kakarat, kohta paukkuu pakarat"
Joulu on myös sitä aikaa, jolloin eri alojen laulutaiteilijoille kynnys konsertin järjestämiseen ja levyjen tekoon on matalimmillaan. On mm. raskasta joulua, nauravat pukit ja sitten taas Juice Leskisen sekä M.A. Nummisen satiiriset tulkinnat, joissa joulun keskiöön nousee Sika tai hieman normaalia agressiivisempi joulupukki(viittaus väliotsikkoon). Jos saat idean joulukonsertin järjestämisestä voit myös olla varma, ettet ole yksin ajatuksesi kanssa. Esimerkiksi kirkkojen varauskalenterit täyttyvät keskimäärin reilua vuotta etukäteen. Esitystilan lopulta järjestyessä esiintyjä törmää seuraavaan ongelmaan: Mikä joulukonsertin nimeksi? Olen "mahrottoman hämmästyny" siitä, miten monella esiintyjällä on "Perinteinen joulukonsertti" siitäkin huolimatta, vaikka konsertti saattaa olla laatuaan ensimmäinen. Sydämeeni joulun teen- ja Oi jouluyö- konserttikiertueet ovat myös varsin usein kuultuja ratkaisuja. Eräs kollegani ehdotti minulle joskus huumorimielessä, että joulukonserttikiertueen nimeksi tulisi "Ota siemen multa". Naurunsa lomasta hän lisäsi, että tuo kiertueen nimisi sopisi luultavasti paremmin Ilkka Sysimetsän eli Frederikin käyttöön.
Joulu on varpunen, onneton, koditon
Minulle laulujen melodian lisäksi erittäin tärkeitä ovat myös niiden sanat. Pop- laulajien ottamat vapaudet tekstin suhteen johtavat monesti siihen, että kesken sanojen otetaan "tulkintahengityksiä". Kuorot monesti laulavat laveasti, kuten esimerkiksi Pekka Simojoen Tulkoon joulu- kappaleessa - "Niityllää luntaaaaa, hiljaiseeet kaaduuut". Sitten oma lukunsa ovat klassiset laulajat. Suosittelen kuuntelemaan mm. A. Adamin säveltämän "Oi Jouluyö" kappaleen viimeistä fraasia tenorien ja sopraanojen laulamana. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka saa tekstistä selvää. Myös lukuisiin joululevyihin mahtuu monen monta virhettä. Pakko mainita niistä mielestäni mehevin: Antti Tuiskun joululevy ja taaskin samainen "Oi Jouluyö". Alkuperäinen suomennos kuuluu "jo toivon säde hohtavainen loistaa". Tuiskun versiossa tämä toivon säde on sen sijaan "kohtalainen".
Lopuksi vielä huomautus: Joulu ei ole koditon, vaan se varpunen! Otto Kotilaisen säveltämässä ja Karl Adolf Hougbergin suomentamassa laulussa pilkun paikka kannattaa huomioida, kun seuraavaksi tätä kappaletta laulatte. "Joulu on, koditon varpuseni onneton". Tästäkin huolimatta haluan toivottaa kaikille lukijoille oikein hyvää joulua!