Olen yli 20 vuotta saanut joululahjaksi uusimman Mauri Kunnaksen kirjan. Niinpä minulla on melkoisen kattava kokoelma Kunnaksia, sillä olen itse hankkinut puuttuvia osia. Kovin hyvässä kunnossa kaikki Kunnakseni eivät ole, sillä jostain syystä edelliset kissani tykkäsivät pureskella kirjojen kulmia.
Tänä jouluna sain Kunnaksen pilakuvien koosteen Yhtä juhlaa. Siihen on koottu Avussa vuosina 1989-1995 julkaistuja pilapiirroksia.
Kirjaa lukiessa sai oikein hämmästellä, miten vähän maailma on muuttunut 25 vuodessa. Kunnaksen piirrosten mukaan noina vuosina puheenaiheita olivat muun muassa naapuri-Venäjä, EU ja sen mukanaan tuomat ongelmat sekä lama. Superjulkkiksia olivat esimerkiksi Matti Nykänen ja Teemu Selänne.
Vuonna 2009 ilmestyi Mauri Kunnaksen ja Lotta Sonnisen yhdessä kirjoittama omaelämäkerta Minä, Mauri Kunnas. Sen olen lukenut pariin kertaan. Kaiken muun lisäksi kirjassa esitellään kronologisessa järjestyksessä kaikki Kunnakselta siihen mennessä ilmestyneet kuvakirjat.
Toisella lukukerralla systeeminäni olikin, että ensin luin selostuksen kuvakirjan synnystä ja sitten luin itse kuvakirjan. Se oli melkoinen urakka, mutta antoi paljon uutta näkemystä.
Nuoruudestani muistan Suosikissa julkaistut Nyrok City -sarjakuvat. Nekin minulle tietenkin on myös omassa hyllyssäni. Itselle ne ovat nostalgisia pläjäyksiä, mutta nykynuoriso ei niistä taida kovasti saada irti.
Varsinaiseksi klassikoksi on noussut Kunnaksen versio Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Tuttu kirjastovirkailija kertoi, miten kirjastossa näkee, milloin yläkoulussa päästään lukilistalla Seitsemään veljekseen. Harva koululaisista lukee alkuperäisen teoksen, mutta sitäkin useampi haluaa lainata Kunnaksen version.