Parasta ammattikalastajan ammatissa ovat juuri ne aikaiset aamut, sanoo täysipäiväiseksi kalastajaksi ryhtynyt Jarno Aaltonen.
Raumalainen Jarno Aaltonen on lapsesta lähtien viihtynyt merellä, ja kalastus on kiehtonut häntä aina.
Niinhän usein sanotaan, että kerran kalamies niin aina kalamies.
Pelkkä harrastuskalastus ei kuitenkaan riittänyt Aaltoselle, vaan vuonna 2011 hän perusti kalastusalan yrityksen, jonka monet raumalaiset tuntevat nykyisin Pullan kalana. Lempinimi Pulla on seurannut Aaltosta nuoruudesta lähtien.
Tänä keväänä Jarno Aaltonen ryhtyi täysipäiväisesti ammattikalastajaksi. Hän kalastaa Rauman saaristossa, pääasiassa sen pohjoisissa osissa. Haapasaari on hänelle erittäin tuttua aluetta, samoin kuin Nurmes, jossa hänellä on lohirysät.
Rauman seudulla monet syövät hänen saalistaan, sillä hän toimittaa kalaa moniin eri kauppoihin, ravintoloihin ja hän myy kalaa myös suoraan kotoaan.
Parasta ammattikalastajan ammatissa ovat juuri ne aikaiset aamut, kun Aaltonen lähtee hakemaan saalista mereltä.
Näinä aamuina tunnetta lisää jännitys siitä, tuleeko sitä kalaa vai ei.
– Niissä aamuissa kiteytyy se hetki, minkä takia minä olen ammattikalastaja, Aaltonen luonnehtii.
– Toisaalta se on myös hienoa, kun kotimyynnissä on jonoksi asti asiakkaita hakemassa tuoretta, paikallista kalaa. Niinä hetkinä on erityisen mukavaa saada asiakaspalautetta.
Kalastajan päivät poikkeavat hyvin paljon toisistaan. Toivottu saalis määrittelee pitkälti sen, milloin herätään.
Kun saaliina on silakka, herätys on jo kello neljältä. Kun hän lähtee tyhjentämään rysiä, herätys on vasta kymmeneltä.
Työpäivät voivat venähtää pitkälti seuraavalle vuorokaudellekin, mutta Aaltonen pyrkii kuitenkin pitämään vapaapäiviäkin.
Joinain päivinä Aaltonen ei lähde merelle laisinkaan, vaan hän käsittelee kalasaaliin kotonaan ja josta hän myös myy kalaa suoraan asiakkaille.
Vaikka Aaltonen onkin unelmiensa ammatissa, synkät pilvet varjostavat elinkeinoa.
Kalastajat ympäri Suomen ovat olleet äärimmäisen huolissaan merimetsokannasta ja niin on myös Aaltonen.
– Ahvensaaliini ovat tippuneet jopa 80 prosenttia sen jälkeen, kun iso merimetsokolonna asettui Järviluotoon.
– Merimetsot syövät juuri sitä kalaa, mikä on helpoiten saatavilla. Ahven on täydellinen saalis sille, sillä ahven ui hitaasti parvessa.
Aaltonen arvioi, että Raumanmeren merimetsokanta syö vuodessa sen määrän ahventa, minkä hän kalastaisi 35 vuodessa.
Jarno Aaltonen on aktiivinen elinkeinon puolestapuhuja ja kehittäjä. Hän toimii Suomen ammattikalastajat ry hallituksessa ja on Selkämeren ammattikalastajat ry:n puheenjohtaja.
Hän on kuulunut usean vuoden ajan myös paikallisen Kalaleaderin eli Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmän hallitukseen.
Aaltonen kertoo ammattikalastajien olevan tyytyväisiä Kalaleaderin toimiin ja etenkin sen rahoittamiin kehittämishankkeisiin. Itse hän on viikoittain yhteydessä kalatalousaktivaattori Mika Halttuun.
– Kalaleader hakee viimeisimmän viranomaistiedon kalastajille. On erittäin iso etu, että yksi ihminen käy läpi EU:n lupa ja tukiviidakkoa kalastajien puolesta. Hänen kauttaan kalastajat voivat olla yhteydessä kuntiin ja yksityisiin vesialueiden omistajiin. Näin kalastaja voi keskittyä olennaiseen, eli kalastamiseen, Aaltonen sanoo.
Vuosittain Kalaleader on järjestänyt rannikkoalueen kalastajille muun muassa risteilyn, jossa elinkeinoon liittyvän ajantasaisen tiedon ohella on keskitytty henkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Harvalla kalastajalla kun on työtovereita, joiden kanssa puida asioita.
– Näin kalastajat saavat kontaktin myös toisiin kalastajiin. Me kalastajat olemme hieman jäyhiä, joten erilaisten tilaisuuksien kautta kalastajat voivat verkostoitua paremmin.
Kalatalousaktivaattori tukee ja auttaa – pian Lännen Kalaleader toimii 19 kunnassa
Kalatalousaktivaattori Mika Halttu vastaa hankeneuvonnasta kalastusyrittäjille ja muille kalatalouden kehittämisestä kiinnostuneille.
– Toimiala kattaa kalastuksen lisäksi myös kalankasvatuksen, kalakaupan ja jalostuksen sekä myös kalastusmatkailun kehittämisen. Työni on aktivoida alueen toimijoita ja kehittäjiä synnyttämään toimialaan liittyviä hankkeita ja investointeja. Tämän lisäksi iso osa työtäni on alueen yritysten ja ammatinharjoittajien tukeminen erilaisella neuvonnalla, Halttu kertoo.
– Resurssini ovat sen verran pienet, että varsinaista kalastajien aktivointia ehdin tekemään rajallisesti. Siksi toivon yrittäjiltä omaa aktiivisuutta. Yhteyttä kannattaa ottaa rohkeasti, jokaisella on jotain kehitettävää, jota voidaan yhdessä pohtia.
Suoraan Kalaleaderin kautta myönnetään rahoitusta erilaisille kehittämishankkeille, kuten pyydyskehittämiseen, rekrytointihankkeille ja muille kalastajien asiaa edistäville toimille. Vuoden 2015 jälkeen rahoitettu on vajaa 50 hanketta. Rahoitus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.
– Kalatalousaktivaattorina saan olla monessa mukana, myös kun etsitään investointeja alueelle. Ajankohtainen esimerkki tästä on Hailia Oy:n Uuteenkaupunkiin rakentuva kalanjalostuslaitos, jonka suunnittelussa ja neuvotteluissa olen saanut olla mukana esimerkiksi rahoittajien ja liikekumppaneiden kanssa.
Kalaleaderin toimialue ulottuu nyt Uudestakaupungista Merikarvialle ja kattaa Pyhäjärven ympäryskunnat. Uuden rahoituskauden myötä vuonna 2022 toiminta laajenee koko Satakunnan alueelle. Samalla nimi vaihtuu Lännen Kalaleaderiksi.
– Kun kuntia on mukana enemmän, kehittämismahdollisuudet ovat paremmat, Halttu iloitsee.
Lue lisää Kalaleaderistä.
