Leader Ravakka auttaa yhteisöjä ja yhdistyksiä kehittämään toimintaansa eli tekemään siitä älykkäämpää.
Älykkäistä kaupungeista, kylistä ja ratkaisuista puhutaan tällä hetkellä paljon etenkin EU:n tasolla.
Mutta mistä ihmeestä on kyse ja miten se elämäämme vaikuttaa?
Leader Ravakan yhteisö- ja ympäristökoordinaattori Tuuli Jansson naurahtaa, että älykkäitä kyliä on ja on ollut aina, mutta itse termi on uusi.
– Alkuperäinen termi smart village liittyy EU:n maaseudun kehittämiseen, ja se on käännetty Suomessa älykkääksi kyläksi, vaikka oikeastaan tarkoitetaan älykästä toimintaa yhteisössä.
Jansson kertoo, että ihmisten mielissä termi kääntyy digitaalisuuteen, mitä se toki pitääkin sisällään, mutta se ei ole koko totuus.
– Digitaalisuus voi älykkäässä yhteisötoiminnassa olla kaikkea kokousvälineistä vaikka sähkölukitusjärjestelmään. Mutta älykästä toimintaa on myös sukupolvenvaihdoksen tekeminen yhdistyksessä onnistuneesti tai tehostetumpaa tiedottamista. Se voi olla parastamista tai ihan yksinkertaisesti asioiden tekemistä uudella tavalla.
Yhdessä tekeminen on keskeinen osa älykästä toimintaa.
– Kun tehdään yhdessä, vastuu jakautuu monelle, hyödyt usealle ja tulee positiivisia heijastusvaikutuksia. Älykäs toiminta voi ihan hyvin olla niitä tavallisia asioita ja sitä käytännön tekemistä. Uutta tässä on se, että tiedostetaan pyrkivämme toimimaan aiempaa fiksummin eli suunnitelmallisemmin, kestävämmin ja tarve edellä parempaa arkea edistäen, Tuuli Jansson sanoo.
Janssonin mukaan Rauman ja Vakka-Suomen alueella on paljon toimintaa, jonka voi nimetä älykkääksi.
– Suomi on Euroopan mittakaavassa edelläkävijämaa älykkäässä yhteisötoiminnassa. Täällä on yhdessä tekemisen kulttuuri vahvana, koska pienissä yhteisöissä on ollut pakkokin tehdä yhdessä, jotta saadaan asiat hoitumaan.
Valitettavan usein yhdistykset tai muu toiminta pyörivät muutaman ihmisen panoksella.
– Älykkäässä toiminnassa vastuu jakautuu useammalle. Yksittäiset kylien puuhaihmiset ja yhdistysten aktiiviset tekijät vähenevät ja väsyvät. Kun vastuuta jaetaan, nämä tekijät jaksavat kauemmin, ja myös uusien ihmisten tuleminen mukaan on helpompaa, Jansson kiteyttää.
Ravakan rooli on auttaa toiminnan kehittämisessä, suunnitelmien tekemisessä ja visioimisessa.
– Ravakan puoleen kannattaa kääntyä, koska meillä on yli 20 vuoden kokemus työstä paikallisyhteisöjen kanssa. Meillä on yhteydet yli 50 Leader-ryhmään Suomessa ja satoihin Euroopassa. Asioita ei tarvitse keksiä montaa kertaa uudelleen, vaan voidaan käyttää muualla hyviksi koettuja keinoja.
– On myös tärkeää huomata, etten olekaan se ainoa, joka yrittää saada jotain toimintaa aikaiseksi, vaan vaikka toisella puolella Suomea joku painii samojen ongelmien kanssa, Jansson kannustaa.
Toiminta muuttuu siinä vaiheessa älykkääksi, kun verkosto laajenee suunnitellusti.
– Suunnitelmallisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Kun haetaan varhaisessa vaiheessa toimintaa yhteistyökumppaneita, se on älykästä toimintaa.
Jansson korostaa viestinnän merkitystä. Monesti se etenkin yhdistyksissä jää varjoon ja jopa unohtuu.
– Älykäs toiminta näkyy ja kuuluu. Kun toiminnasta kerrotaan laajasti, saattaa se houkutella mukaan uusia innostuneita ihmisiä.
Kun oman yhteisön tai porukan toiminnan kehittäminen kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä Ravakkaan.
Ravakan asiantuntijat auttavat maksutta suunnitelmien tekemisessä, visioimisessa tai vinkkaamalla hyviä esimerkkejä muualta. Voidaan myös auttaa etsimään yhteistyökumppaneita ja tunnistamaan fiksuja toimintamalleja. Kaikessa sellaisessa, mikä tähtää älykkääseen ja kestävään toimintaan.
– Tavoitteena ei tarvitse olla mikään iso hanke tai rahaa vaativa juttu. Kaikenlaisia ideoita voidaan kehittää yhdessä, tarve edellä. Ei tarvitse edes olla yhdistystä taustalla, yksityishenkilökin voi nostaa ajatuksia, että tälle haluttaisiin tehdä jotain. Tällainen voi johtaa vaikka kuinka hienoon toimintaan, Tuuli Jansson vinkkaa.
Neuvonnan ja opastuksen lisäksi Ravakka myöntää myös Leader-rahoitusta kehittämiseen. Rahoitettu on etenkin perinteisiä älykkäitä ratkaisuja, kuten energiaremontteja, tilojen käytettävyyden parantamista ja digilaitteistoja.
Kohti uutta ja älykästä – lue Vermuntilan-Kulamaan, Eurajoen Sydänmaan ja Wirmon Marttojen innostavat esimerkit
”Yhteistyö on voimavarojen säästämistä”
Internetyhteydet, puuttuva pikavuoropysäkki, 8-tien remontti ja kierrätysmahdollisuudet – muun muassa näihin asioihin Vermuntilan-Kulamaan kyläyhdistyksen reilu puoli vuotta toiminut uusi johtokunta on jo lähtenyt hakemaan tietoa ja ratkaisuja.
– Johtokunnassa pohditaan, mikä on pielessä ja mitä voitaisiin parantaa kylässä. Tarvitaan yhteinen tavoite, jota kohti mennään. Syksyllä pidimme ideointipäivän, jossa visioimme kylän tulevaisuutta. Olemme pohtineet paljon, miten sitoutetaan kyläläisiä ja saadaan kaikki tuntemaan, että jokainen on osa kyläyhteisöä, sanoo puheenjohtaja Päivi Hinno.
Hän korostaa, että toimintaa suunnittelemalla voidaan säästää aikaa. Kenellekään ei myöskään sysätä liikaa asioita. Hinno kuvailee myös yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa elintärkeäksi.
Lue lisää, miten Vermuntilan-Kulamaan kylän toiminnasta tehdään älykkäämpää: ”Yhteistyö on voimavarojen säästämistä” - Leader Ravakka
”Jäsenten osaaminen ja verkostot ovat yhdistykselle parasta pääomaa”
Wirmon Martoissa jäsentyö on kiinnitetty kaikkeen toimintaan ja jäsenistöstä pidetään kiinni. Monipuolinen toiminta on rakennettu jäsenistön toiveiden mukaan.
– Jokainen jäsen tuo mukanaan osaamista ja omat verkostonsa. Se on yhdistykselle parasta pääomaa. Ihmiset hakevat tästä hommasta usein kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Tätä on sitten pyritty vahvistamaan jäsenten omalla FB-ryhmällä ja aktiivisella viestinnällä, sanoo puheenjohtaja Katja Rippstein.
Yhdistys ei halua olla vain palvelun tuottaja, jonka toimintaan osallistutaan.
– Näen ennemmin, että yhdistys on yhteisön rakentaja, joka tarjoaa yhdessä jäsenistön kanssa erilaisia tapoja kokoontua yhteen tai vaikka opetella itselle merkityksellisiä taitoja.
Lue lisää, Wirmon Marttojen älykkäistä ratkaisuista: ”Jäsenten osaaminen ja verkostot ovat yhdistykselle parasta pääomaa” - Leader Ravakka
"Positiivisuuden kautta mennään ja sellaisella mielellä, että lähtee mielellään mukaan!”
Sydänmaan pienviljelijä- ja kyläyhdistyksen aktiivit korostavat, että olennaista on ideoida, mutta myös kohdistaa resursseja. Älykäs ja kestävä toiminta näkyy monin tavoin: sääntöjen tasa-arvopykälä huolehtii siitä, että sukupuolet ovat tasaisesti edustettuina hallituksessa, ja yhteisen klapikoneen käyttökoulutuksetkin voi katsoa YouTubesta.
Yhdistys on pyrkinyt vahvistamaan yhteisöllisyyttä etenkin viestinnällä. Olennaista on pitää kaikki halukkaat tietoisina siitä, mitä kylällä tapahtuu ja miten toimintaan pääsee mukaan: luoda avoin ilmapiiri.
Lue lisää, miten Eurajoen Sydänmaassa lisätään toiminnan älykkyyttä: ”Positiivisuuden kautta mennään ja sellaisella mielellä, että lähtee mielellään mukaan!” - Leader Ravakka
