Elinvoimainen maaseutu tarvitsee aktiivisia toimijoita – Leader Ravakka rahoittaa ja neuvoo hankkeiden haussa

”Toimintaa, neuvontaa, rahoitusta” – näin kiteytyy vuonna 1997 perustetun yleishyödyllisen yhdistyksen motto.

– Leader Ravakka tukee maaseudun aktiivisia asukkaita ja toimijoita, jotka haluavat kehittää omaa aluettaan. Pelkällä rahalla ei tehdä mitään, vaan tarvitaan tekijöitä, joita autamme ja neuvomme kaikin keinoin, toiminnanjohtaja Ulla Kallio kertoo.

Ravakka toimii seitsemän kunnan alueella Rauman seudulla ja Vakka-Suomessa.

– Meille on tärkeää olla lähellä ihmistä, Ravakka ei ole viranomaistaho. Ravakka ei tavoittele hyötyjä itselleen, vaan alueelle ja alueen ihmisille.

Leader-rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta, jota Ravakka myöntää hanke- ja yritystukien muodossa.

Toimintaa ohjaa paikallinen kehittämisohjelma, joka laaditaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan yhdessä alueen asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Paikallisista ihmisistä koostuva hallitus päättää rahoitettavista hankkeista.

– Leadertoiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät parhaiten, miten omaa kotiseutua tulee kehittää.

Millaisia hankkeita Ravakka sitten rahoittaa?

– Ensinnäkin hankkeen täytyy olla yleishyödyllinen, eli mitä laajempi joukko hankkeesta hyötyy, sen parempi. Hankkeella luodaan myös aina jotain uutta tai kehitetään toimintaa eteenpäin. Yhteisöille ja yrityksille on eri säännöt. Yritystukien tavoitteena on luoda maaseudulle työtä ja kasvua sekä parempia palveluita.

Yksi esimerkki Leader-hankkeesta on Vermuntilan Noitajärven rantasaunan kehittäminen.

Vuosien aikana rantasaunasta on tullut kohtaamispaikka, jossa kaikenikäiset kyläläiset viettävät aikaansa.

– Noitajärvellä tehtiin paljon aktiivisten kyläläisten toimesta jo ennen Leaderrahoitusta.

Ravakan rahoitusmuoto on sellainen, että tuen osuus on 50 prosenttia ja toinen puoli tarvitaan omaa rahoitusta. Mutta rahaa ei tarvita välttämättä paljoa, sillä jos yhdistyksestä löytyy talkoo-intoa, oman osuuden rahoituksesta voi tehdä suurelta osin omalla työllä. Tämä on iso etu Leader-hankkeissa, Kallio toteaa.

– Investointien lisäksi rahoitamme myös kehittämishankkeita. Raumalla on tästä hyvä esimerkki muutaman vuoden takainen Kyläluutapalvelu, jonka avulla kehitettiin ikäihmisille toimintaa yhdessä kyläläisten kanssa. Toinen esimerkki on Lapin Löylypäivien kehittäminen osana kansainvälistä hanketta.

Ravakka kuuntelee herkällä korvalla sitä, millaisia toiveita ja tarpeita maaseutualueen ihmisillä on. Tämä vaikuttaa myös siihen, millaista kehittämisapua Ravakasta tarjotaan.

Esimerkiksi yhteydenotot vesistö- ja ympäristökunnostuksiin liittyen saivat Ravakan tekemään oman ympäristöneuvontahankkeen, jota nyt vetää Pekka Alho. Hän on jo auttanut saamaan useita paikallisia projekteja käyntiin.

– Työ on neuvontaa, apua ja kannustusta yhdistyksille, yhteisöille, kunnille ja kuntalaisille. Työn toivoo tuottavan alueelle paitsi moninaisempaa ymmärrystä ympäristön tilasta ja sen merkityksestä, myös konkreettisia ympäristötekoja luonnon hyväksi, Alho sanoo.

Nuorten toiminta ja harrastusmahdollisuudet nousevat jatkuvasti esiin. Tähän liittyen Ravakka lähti perustamaan omaa nuorisotyöryhmää.

– Ravakan nuorisotyöryhmän tehtävänä on tuoda nuorten ääntä kuuluviin Leader-toiminnassa ja alueemme kehityksessä. Nuoret päättävät muun muassa nuorille jakamastamme NuorisoLeader-rahoituksesta ja samalla tarjoamme mukana oleville nuorille arvokkaita mahdollisuuksia kehittää itseään, esimerkiksi kansainvälistymisen kautta, sanoo nuorisotyöryhmästä ja Ravakan kansainvälisistä asioista vastaava Juuliska Seikola.

Nuorilla on tärkeä rooli maaseudun säilymisessä elinvoimaisena. Tähän kiteytyy koko Leader-toiminnan ydinajattelu.

– Kun maaseutualueet pysyvät elinvoimaisina, voidaan niillä myös harjoittaa maataloutta. Mutta jos maaseudulla ei olisi mitään muuta kuin maataloutta, lopulta se näivettyisi, Ulla Kallio toteaa.