Suomi on yhdistysten maa. Erityisesti maaseudulla yhdistysten ja muiden yhteisöjen rooli niin palvelujen tuottajana, hyvinvoinnin luojana kuin elinvoiman edistäjänäkin on tärkeä. Yhdistykset ovat jäsentensä asialla, ihmisten omia paikkoja, saman asian puolesta taistelevien yhteen saattajia, yhteisen kiinnostuksen kehtoja sekä melkoisia ideasampoja. Voisivatko ne olla myös kestävyysmuutosten edistäjiä?
– Maaseudun yhteisöissä on viisautta tehdä kestäviä tekoja ja perinne säästää ympäristöä elää. Esimerkkinä vaikka yhteiset koneet tai arjen resurssiviisaus: mitään ei heitetä pois ja kaikelle pyritään keksimään uusia käyttötarkoituksia, pohtii hankekoordinaattori Tiina Saaresranta.
Saaresranta vetää EkoSparraamoa, jonka maaseudun kehittämisyhdistys Leader Ravakka on juuri käynnistänyt. EkoSparraamo auttaa maksutta yhdistyksiä, kyliä ja muita yhteisöjä tekemään isompia ja pienempiä kestävän kehityksen tekoja. Samalla lisätään ymmärrystä kestävästä elämästä, ympäristö- ja ilmastonmuutoksista ja ennen kaikkea paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksista.
– Ihmisiä kiinnostaa valtavasti se, mitä me voimme tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen. Osaaminen saattaa kuitenkin puuttua, ja tässä EkoSparraamo tulee apuun. Haluamme auttaa tekemään pienistä kestävän kehityksen unelmista totta, Saaresranta innostaa.
Parhaille kestävää kehitystä edistäville ideoille jopa 1500 euroa
EkoSparraamoon voi hakea mukaan vuoden loppuun asti. Työskentely käynnistyy alkuvuodesta. Mutta missä EkoSparraamo sitten konkreettisesti auttaa?
– Voimme esimerkiksi yhdessä laatia kestävän kehityksen suunnitelman ja etsiä paikkoja, joissa voidaan muuttaa toimintaa kestävämmäksi. Voimme myös pienentää tapahtumien ja tilaisuuksien hiilijalanjälkeä, toteuttaa ympäristökasvatusaiheisen pienen tapahtuman kaikenikäisille tai järjestää tempauksen, jolla edistetään hyötyliikuntaa jalan tai polkupyörällä, Saaresranta luettelee.
Mukaan voi lähteä, vaikkei valmista ideaakaan vielä olisi.
– Vaaditaan ainoastaan halu tarttua toimeen ja löytää uutta suuntaa omaan tekemiseen. Tavoitteena on saada aikaan konkreettisia tekoja, mutta teko voi olla hyvinkin pieni.
Maksuton neuvonta ei ole ainut kannustin hakea mukaan: parhaille kestävää kehitystä edistäville ideoille voidaan myöntää 500–1500 euroa toteutusapua. Rahoitusta haetaan erikseen.
Ei tarvitse olla rekisteröity yhdistys hakeakseen mukaan
Kestävämmän arjen ja elämän edistämisessä jokainen voi olla muutoksentekijä. EkoSparraamo haluaa ympäristötekojen ohella edistää myös yhdessä tekemistä ja osallisuutta.
Mukaan Sparraamoon voi hakea kylä, yhdistys, porukka, rinki, joukkue, kerho – mikä tahansa ryhmä tai yhteisö. Tavoitteena on lisätä yhteistä hyvää luomalla jotain uutta. Osallistua voi pienikin sakki, mutta osallistumisen tuloksena syntyvän suunnitelman, toiminnan, tapahtuman tai muun tuotteen tulisi hyödyttää laajempaa joukkoa tai olla helposti monistettavissa muiden käyttöön.
– Tässä on mahdollisuus esimerkiksi vanhempainyhdistyksille, metsästysseuroille ja urheilujoukkueille. Ei kuitenkaan tarvitse olla rekisteröity yhdistys voidakseen hakea mukaan. Olisi hienoa saada mukaan vaikka nuorten porukka, Tiina Saaresranta kannustaa.
– Ideoiminen ja innostuminen ei maksa mitään, mutta se voi tuottaa niin luonnonvarojen kuin yhdistyksen rahojen säästöä. Kaiken lisäksi se voi olla hauskaa!
Lisätiedot EkoSparraamosta ja haku osoitteessa ravakka.fi/yhdistyksille/kestavakehitys.
Kuusi keinoa yhdistyksille kestävän kehityksen edistämiseen!
Yhdistys voi pienellä tai suurella teolla edistää ympäristön hyvinvointia ja kantaa kortensa kekoon ilmaston ja luonnon hyväksi. Ryhdy ympäristövaikuttajaksi, aloita näistä vinkeistä. Toiminta ympäristön hyväksi on satsaus oman alueenne ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin.
1. Huomioi ympäristö toiminnan suunnittelussa.
Kirjaa toimintasuunnitelmaan, millaisia ekotekoja tai ympäristöä hyödyttäviä toimia teette ensi kaudella. Kun asiat on kirjattu ylös, ne myös helpommin tulevat tehdyksi. Pohdittavaa kestävästä toiminnasta ja elämäntavoista tarjoaa esimerkiksi Motivan ylläpitämä Sitoumus2050-verkkopalvelu.
2. Tarjoa lähiruokaa ja luomua.
Ruoka tuo ystävät yhteen ja kahvittelu on tärkeä osa yhdistyselämää. Tarjoa tilaisuuksissa luomua ja lähellä tuotettua ruokaa. Tarkastele kahvin ja teen ympäristö- ja vastuullisuusmerkintöjä ja tee ostokset sen mukaan. Älä heitä ruokaa pois ja vältä kahvihukkaa. Tiesitkö, että yhden kahvikupillisen tuottamiseen kuluu jopa 140 litraa vettä?
3. Lisää kierrätystä ja yhteiskäyttöä.
Järjestä kirppis, rompetori tai ota osaa valtakunnallisiin siivoustempauksiin ja innosta kaikki mukaan tekemään yhdessä. Yhden romu on toisen aarre, mutta voisiko yhden aarre olla toisenkin aarre? Kylien somekirppareiden ja ilmoitustaulujen kautta tavara vaihtaa helposti omistajaa, mutta myös tavaralainaamot yleistyvät. Voisiko sellaisen luoda teidän kylälle tai naapurustoon?
4. Roskat kuriin.
Tiesitkö, että purkan maatuminen kestää yli 20 vuotta, juomatölkin jopa tuhat vuotta ja lasi säilyy luonnossa ikuisesti? Luontoon ei pidä jättää roskan roskaa, vaan ne tuodaan aina mukana pois. Olkaa trendikkäitä ja aloittakaa roskalenkkeily eli roskien kerääminen lenkkeillessä. Mukava tapa kerääntyä yhteen, saada siistimpi ympäristö ja luontokin kiittää.
5. Katse liikkumiseen.
Maaseudulla julkisten puuttuessa oma auto on välttämättömyys. Kuitenkin liian usein hyppäämme auton rattiin lyhyilläkin matkoilla. Hyvin usein olemme autossa yksin. Kimppakyydit kokouksiin ja matkoille auttavat vähentämään autolla kuljettavia matkoja ja autoiluun kuluvaa energiaa sekä päästöjä. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on tärkeää sekä luonnon että oman hyvinvoinnin vuoksi. Jokainen voi omalla esimerkillä innostaa muita.
6. Adoptoi luonnonvarainen ”lemmikki”.
Adoptoikaa yhdistykselle luonnonvarainen ”lemmikki”, kuten vaikka tiainen tai mehiläinen. Tutustukaa eläimeen ja tehkää jotain tätä hyödyttävää: rakentakaa linnunpönttöjä, auttakaa säästämään kelopuita, kylväkää kukkia tai jättäkää kylätalon nurmikosta osa ”kesannolle”. Huolimaton pihan hoito on ekoteko!
