Ensi viikolla alkaa yhteishaku, jolloin myös merenkulun opintoihin haaveilevat pääsevät hakemaan tulevaisuuden ammattiinsa.
Peruskoulusta tullut valmistuu toisen asteen merenkulun opinnoista kolmessa vuodessa vahtiperämieheksi tai vahtikonemestariksi.
– Sen jälkeen voi pyrkiä meille AMK-opintoihin kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen on merenkulun insinöörinpaperit kourassa tai merikapteenin tutkinto suoritettu. Näihin opintoihin menee yhteensä noin viisi vuotta. Peruskoulun penkiltä viidessä vuodessa insinööriksi, merenkulkualalla tämä on mahdollista, SAMKin Rauman kampuksen logistiikan ja meriteknologian lehtori Jarmo Teränen kertoo.
Jos taas tulee lukiosta tai toiselta AMK-opintopolulta merenkulun opintoihin, opinnot ovat 2,5-3 vuotta pidemmät, sillä hän joutuu käymään läpi vahtiperämiehen tai vahtikonemestarin opinnot. Riippuen siitä, opiskeleeko kansi- vai konepuolella.
Näin merenkulun opinnot kestävät noin 4,5 vuotta.
– Jos yläkoululaista selkeästi kiinnostaa merellä työskenteleminen, hänen ei kannata mennä lukioon, ellei muuten halua, vaan hakeutuu ensin toisen asteen merenkulun opintoihin ja sieltä AMK-opintoihin, Teränen neuvoo.
Jos on käynyt merenkulun toisen asteen opinnot ja taskussa on Traficomin myöntämä vahtikonemestarin tai vahtiperämiehen pätevyyskirja, hänen ei tarvitse opiskella kuin noin 1,5 - 2 vuotta SAMK:issa.
– Tällainen opintopolku on nykyisin aika yleinen, logistiikan ja meriteknologian opettaja Toni Haapanen kertoo.
Osa suorittaa opintojaan samaan aikaan laivalla työskennellessään verkkoyhteyden avulla.
Seitsemän vuotta merillä
Merenkulkualalla on paljon työpaikkoja sekä kansi- että konepuolella.
Nykyisin merenkulkualan töissä ollaan IMO:n tilastojen mukaan keskimäärin noin 7-8 vuotta, jonka jälkeen siirrytään merenkulkualan töihin maihin.
– Merimiehille on töitä myös maissa Jarmo Teränen kertoo.
Suomalaisia merenkulun ammattilaisia työskentelee ympäri maailmaa eri tehtävissä.
– Suomessa konepuolen osaajia maapuolella työllistävät esimerkiksi isot laitetoimittajat, kuten ABB, Wärtsilä ja Kongsberg sekä telakat, Toni Haapanen toteaa.
Opiskelua oikeassa ympäristössä
Mutta millaista opiskelu Rauman huippumodernissa merenkulun ammattikorkeakoulussa on?
Vaikka osa opinnoista on teoriaa tai suoritetaan uusilla simulaattoreilla, iso osa opiskelusta tehdään merellä, oikeilla aluksilla.
– Merellä suoritettavia harjoittelujaksoja on ensimmäisestä kolmesta opiskeluvuodesta lähes puolet, Teränen laskee.
Merenkulkualalle suuntautuvilta odotetaan kohtuullisten matematiikan taitojen lisäksi kielipäätä.
– Englannin lisäksi myös ruotsia olisi hyvä osata. Suomessa on esimerkiksi paljon ruotsinkielisiä varustamoja, ja on vähän helpompaa, jos ymmärtää ruotsia, Teränen miettii.
Merillä tarvitaan myös kädentaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja.
– Merillä ollaan eristyksissä joskus pitkiäkin aikoja saman porukan kanssa, joten sosiaaliset taidot ovat arvossaan, Toni Haapanen pohtii.
Nykyisin merillä työskentelee naisia samoissa tehtävissä kuin miehiäkin.
Joinain vuosina kolmasosa merenkulun oppilaista on naisia.
– Laivoissa automaatio on lisääntynyt, joka vähentää fyysisesti raskaita töitä, Haapanen arvioi.