Kaupallinen yhteistyö

Pienellä teolla on suuri merkitys

Jätteen kierrätyksessä lajittelu on avainasemassa. Pienellä tuikkukipolla on suuri merkitys jätteen hyödyntämisessä. Vaikka pienen alumiinisen osan lajittelu tuntuu vähäiseltä, on sillä kuitenkin iso haittavaikutus jätteenkierrätyksen loppupäässä.
– Foliot, laatikkovuoat ja tuikkukipot muodostavat yhdestä taloudesta pienen osuuden, mutta yhdessä muiden kanssa sitä kertyy jo huomattavasti. Erityisesti alumiini on isoksi haitaksi polttolaitoksessa, kun se sulaessaan tarttuu arinoihin ja on vaikea puhdistettava, sanoo käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää Rauman seudun jätehuoltolaitoksesta.
Sama pätee muihinkin jätelajeihin. Kierrätys toimii sitä paremmin, mitä tarkemmin alkupäässä lajittelu toimii. Esimerkiksi kartongin kierrätyksessä on parantamisen varaa.
– Kartonkia on sekajätteessä aika paljon. Kartonki olisi puhdasta ja helppoa kerätä kotona. Se vie toki tilaa, mutta tilaa se vie sekajätepussistakin.
Valmistajien pakkaukset eivät aina helpota kierrätystä. Jäteasemallakin ymmärretään, että liian vaikeaksi ei voi lajittelua tehdä.
– Hankalia ovat pakkaukset, jotka sisältävät montaa eri materiaalia. Esimerkiksi jugurttipurkki, jossa on pahvikääre ympärillä, vaatii pahvin erilleen, metallikannen metallikierrätykseen ja vielä muovisen purkin pakkausjätteeseen. Lajittelun pitäisi pysyä ihmisille yksinkertaisena, Tarja Sillanpää pohtii.

– Tekstiilien tulee olla kuivia ja ne tulee pakata tiiviisti muovipusseihin tai -säkkeihin likaantumisen ja kastumisen ehkäisemiseksi. Jos tekstiilit ovat homeisia, märkiä tai öljyisiä, kuuluvat ne sekajätteeseen, muistuttaa vaa’anhoitaja Anne Kollin.


Lopuksi jää vain sekajäte eli polttokelpoinen jäte

Kuluttajaa sotkee liian usein muuttuvat ohjeet ja nimitykset. Siksi pohjoismaisen hankkeen myötä nimet ja kuvakkeet on tarkoitus yhdenmukaistaa, jotta eri maissa puhuttaisiin samoista asioista.
– Tällä hetkellä puhumme polttokelpoisesta jätteestä, mutta hankkeen myötä siirrymme nimityksessä takaisin sekajätteeseen. Se tarkoittaa jätettä, josta on eroteltu kaikki hyödyntämiskelpoinen. Siksi lajittelu on siinä erittäin tärkeää, Sillanpää muistuttaa.
Suomi on jäljessä EU:n kierrätystavoitteiden täyttämisestä yhdyskuntajätteen osalta.
– Painetta asetetaan jätelaitoksille, mutta ilman kuluttajien lajittelua perusongelma ei poistu. Vaikka menetelmät koko ajan kehittyvät, jälkeenpäin lajittelu ei ole kustannustehokasta.
Jätealalle myös kuljetusten kallistuminen on tuonut ison haasteen. Jätteiden kierrätys ja hyödyntäminen perustuu laajasti kuljetuksiin.


Hevossuon lajittelukenttä saa kiitosta

Jätehuoltolaitoksen lajittelukenttä Hevossuolla saa kiitosta asiakkailta.
– Kiitosta saamme erityisesti siisteydestä. Aina on parannettavaa, mutta kyllä ihmiset ovat pääsääntöisesti iloisia että on mahdollisuus kierrättää.
Lajittelutietoisuus on kasvanut ja Raumalla kierrätetään laajasti erilaisia jätejakeita, kuten kipsilevyä, kattohuopaa, ikkunalasia ja saniteettiposliinia.
– Suuri osa näistä käsitellään jäteasemalla käsityönä, jotta saamme kerätyt aineet mahdollisimman puhtaaseen luokkaan ja sitä kautta parhaan hyvityshinnan sen hyödyntäjältä.
Esimerkiksi ikkunalaseja on lukuisia erilaisia lasityyppejä, joiden sulamispiste vaihtelee.
– Siksi pakkauslasin joukkoon ei voi laittaa ikkunalasia. Pakkauslasi sulaa matalammassa lämmössä, jolloin jatkoprosessissa ikkunalasi jää massaan sulamattomana. Muutaman ikkunalasin takia ei kannata pitää lämpöä korkealla. Sillanpää kuvailee.

Kierrätetty tekstiili tarkastetaan käsityönä. Siksi vaatteet ja muut tekstiilit tulee palauttaa puhtaina ja noudattaa keräysohjeita.


Ohjeet ovat tärkeitä

Materiaalien erilaisten ominaisuuksien takia kierrätyspisteissä on tarkat ohjeet.
– Kun ohjeessa on jotakin, niin sillä on aina tarkoitus. Siksi ei kannata seurata mitä edellinen on tehnyt, vaan tarkistaa ohjeesta.
Jätelaitos tekee jatkuvasti yhteistyötä eri koulujen kanssa ja järjestää bussikierroksia alueella.
– Lapsille lajittelu on luonnollista, koska ei ole vanhoja tapoja mitä pitäisi unohtaa. Usein nuoremmat sukupolvet opettavat vanhempia. Otamme mielellämme ryhmiä vastaan, Sillanpää kannustaa.

Rauman seudun jätehuoltolaitos

Hevossuontie 50, 26510 Rauma
Puh. 02 823 5954
hevossuo@rauma.fi