Paineet toimia tiukasti Venäjää kohtaan kasvavat Saksassa.
Kun Novitshok-myrkytyksen kohteeksi joutunut venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tuotiin Saksaan hoidettavaksi, tuli Saksa myös yhä tiiviimmin osalliseksi Venäjän tapahtumissa. Viime lauantain mielenosoitukset Venäjällä olivat myös Saksassa ykkösuutinen huonontaen entisestään presidentti Vladimir Putinin mainetta.
Nyt kuunnellaan erityisesti liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolueen uuden puheenjohtajan kantaa, koska hänestä voi tulla syyskuun vaalien jälkeen uusi liittokansleri. Armin Laschetin kykyä hoitaa Venäjän suhteita on epäilty.
Kun Venäjä myrkytti entisen agenttinsa Sergei Skripalin Britanniassa, länsijohtajat tuomitsivat Moskovan. Sen sijaan Laschet oli pitkään vain vaatimassa lisää todisteita Venäjän syyllisyydestä. Hän syytti monia Putin-vastaisesta populismista.
Laschet on ollut aikaisemmin monia muita saksalaispoliitikkoja myötämielisempi Venäjältä Saksaan rakennettavaa Nord Stream 2 -kaasuputkilinjaa kohtaan. Maanantaina hän sanoi Reutersin mukaan, ettei harkitsisi tukeaan kaasuputkelle uudestaan.
Laschet vaati Navalnyin vapauttamista, mutta kysyttäessä Saksan energiatuonnista, hän vastasi: "Saksa päättää".
Hän on aiempina vuosina myös puhunut sen puolesta, että Putinin hallinnon kanssa tehtäisiin yhteistyötä Syyriassa islamistien vastaisessa taistelussa.
Laschetia ei pidetä turhan alistuvana vain Venäjän suuntaan vaan höllänä myös muita autoritäärisiä maita kohtaan. Laschet on ollut monia muita Saksan poliitikkoja haluttomampi rajoittamaan esimerkiksi Kiinan toimintaa Huawein kautta.
Toki Laschet on vaatinut demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista, mutta hän on ollut ulkopoliittisesti häilyvä. Tuuliviirimäisyys ja haluttomuus ottaa epämiellyttäviä kantoja on myös näkynyt hänen toimissaan koronavirusta vastaan.
Uusi puheenjohtaja joutuu asettamaan sanojaan Venäjän tilanteesta hyvin nopeasti.
Nord Stream 2 -kaasuputken rakennustyöt alkoivat sunnuntaina uudelleen Tanskan vesillä. Pari päivää sitten Yhdysvallat ilmoitti ottavansa käyttöön uusia pakotteita kaasuputkea vastaan, ja esimerkiksi EU-parlamentti vaati jälleen kaasuputken rakentamisen keskeyttämistä.
Saksa on toistaiseksi halunnut pitää kaasuputken vain taloudellisena asiana ja jatkaa hanketta sen valmistumiseen asti.
Putkeen liittyvät tapahtumat Saksassa eivät helpota asioita. Parhaillaan perusteilla on säätiö, jonka tehtävä sen nimen mukaan on ilmaston- ja ympäristönsuojelu Saksan Itämeren rannalla olevassa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa. Vaikka se näyttäytyy ympäristöjärjestönä, kyseessä on venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin työväline.
Der Spiegel -lehden mukaan Nord Stream 2 -yhtiö rahoittaa säätiötä 20 miljoonaa eurolla ja osavaltio 200 000 eurolla. Säätiön sääntöjen mukaan Nord Stream 2 käytännössä päättää ympäristöjärjestön toimitusjohtajan, ja liiketoimintaperiaatteet on suunniteltava yhteistyössä Nord Stream 2:n kanssa.
Käytännössä uuden ympäristöjärjestön tehtävä on kiertää Yhdysvaltojen pakotteet ja hoitaa kaasuputken rahoittaminen loppuun. Saksan perinteiset ympäristöjärjestöt ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne aio olla missään tekemisissä uuden organisaation kanssa.
Vaikka Laschetin kantaa asioihin odotetaan, Saksan ulkopolitiikkaa johtaa edelleen Merkel liittokanslerina syyskuun vaaleihin saakka.
Venäjän ja Saksan välejä hiertävät useat viime vuosien tapahtumat.
Saksa syyttää Venäjää maanpakoon lähteneen tshetsheenin Zelimkhan Khangoshvilin murhasta Berliinissä vuonna 2019.
Angela Merkel on sanonut, että Saksalla on todisteet Venäjän osallisuudesta verkkohyökkäykseen Saksan liittopäiviä eli parlamenttia vastaan vuonna 2015.
Saksan toiveista huolimatta Venäjä ei ole selvittänyt vuonna 2020 tapahtunutta Aleksei Navalnyin myrkytystä.
Venäjä tukee Valko-Venäjän nykyjohtoa, mitä Saksa ei hyväksy. Saksa pitää Valko-Venäjän vuoden 2020 vaalitulosta väärennettyinä.
Saksa on tuominnut voimakkaasti Venäjän entisen sotilastiedustelija Sergei Skripalin myrkytyksen, joka Venäjä teki EU:n silloisessa jäsenmaassa Britanniassa 2018