Analyysi: Kumpula-Natri ja Urpilainen vahvimmat ehdokkaat seuraavaksi komissaariksi – Tarjolle tuleva salkku on osa monimutkaista palapeliä

Jutta Urpilainen on ilmottanut olevansa valmis vastuullisiin tehtäviin.
Jutta Urpilainen on ilmottanut olevansa valmis vastuullisiin tehtäviin. Kuva: Mauri Ratilainen

Suomen seuraava EU-komissaari tullee kolmikosta Miapetra Kumpula-Natri, Jutta Urpilainen, Eero Heinäluoma. Suomi on perinteisesti nimittänyt komissaarinsa eduskunnan suurimmasta puolueesta, mikä vähentää esimerkiksi Brysselissä arvostetun Heidi Hautalan (vihr.) mahdollisuuksia.

Koska komissaariehdokkaiden ei tarvitse olla ehdolla parlamenttivaaleissa, valintaa eivät tee äänestäjät, vaan ratkaisu syntyy kabineteissa.

Suomella ei ole aiemmin ollut naiskomissaaria, mutta nyt sellainen on todennäköisesti tulossa. Sekä Urpilaiselta että Kumpula-Natrilta löytyy EU-kokemusta. Lisäksi tavoitteena on, että seuraavan komission sukupuolijakauma olisi puolet ja puolet.

Urpilainen oli aikoinaan valtiovarainministerinä euroryhmässä neuvottelemassa Kreikan tukipakettia. Kumpula-Natri ansioitui menneellä meppikaudellaan muun muassa Euroopan sisäisten puheluiden hinnoittelun kohtuullistamisessa. Toisin kuin Urpilaisella ja Heinäluomalla, Kumpula-Natrilla ei ole on ministerikokemusta, mutta se ei ole komissaariuden välttämätön edellytys.

Urpilainen sanoi Lännen Median haastattelussa tammikuussa olevansa valmis vastuuseen. Hän ei kuitenkaan ole Kumpula-Natrin ja Heinäluoman tapaan ehdolla mepiksi. Pyrkyä voi siis olla pikemminkin ministerin tehtävään kotimaassa. Perhesyytkin voivat kallistaa vaakaa kotimaan eduksi. Rinteen voi olla vaikea sivuuttaa ministeripelissä Urpilaista, vaikka kaksikon väleissä on takavuosina ollut hiertymiä.

Jäljelle jäisivät tässä ratkaisussa Eurooppaan muutenkin mielivät Kumpula-Natri ja Heinäluoma. Paine nimittää naiskomissaari saattaa aiheuttaa sen, että ohittaakseen Kumpula-Natrin Heinäluoman olisi lyötävä tämä eurovaaleissa murskaluvuin.

Jos Suomi ei euroviisuissa menestykään, komission salkkujaossa on viime aikoina ollut onnea. Jyrki Katainen on vastannut komission yhtenä varapuheenjohtajana työllisyydestä, kasvusta ja investoinneista. Olli Rehn toimi aikoinaan vaikutusvaltaisessa laajentumiskomissaarin tehtävässä ja sen jälkeen talous- ja rahakomissaarina ennen Kataista.

Tämä voi vaikuttaa siihen, että seuraavaksi tarjolle tuleva salkku on korkeintaan keskiraskas. Näin käynee viimeistään silloin, jos alkaa näyttää siltä, että Euroopan keskuspankin pääjohtajan paikka olisi tulossa Suomelle. Kansainvälisissä arvioissa EKP:n johtoon on istutettu varsinkin Erkki Liikasta eikä Olli Rehniäkään ole spekulaatioissa täysin sivuutettu.

EKP:n pääjohtaja vaihtuu marraskuussa, kun italialaisen Mario Draghin kausi päättyy. Myös uuden komission on määrä aloittaa marraskuussa, mutta tämä ei ole varmaa, koska EU:n nimityskierroksesta on ennakoitu hankalaa. Suomen komissaariehdokkaan nimeä odotellaan viimeistään samassa paketissa ministerinimitysten kanssa. Salkku selviää vasta myöhemmin.

Ennen salkkujakoa pitää olla tiedossa muun muassa komission puheenjohtaja. Olennainen osa EU:n tehtävänjakoa on resepti, jossa ovat suloisesti sekaisin jäsenmaiden, parlamenttiryhmien, puolueiden, sukupuolten ja ehdokkaiden omat intressit. Tätä soppaa keitellään ehkä pitkälle syksyyn.

jussi.orell@lannenmedia.fi