Australian hallitus haluaa ohjata opiskelijoita työllistäville aloille lukukausimaksuilla – "en usko, että filosofiasta kiinnostuneen voi taivutella insinööriksi"

Opiskelija lukee lehteä Sydneyn yliopistolla Australiassa. Hallitus haluaa, että opiskeluala vaikuttaisi jatkossa lukuvuosimaksun suuruuteen.
Opiskelija lukee lehteä Sydneyn yliopistolla Australiassa. Hallitus haluaa, että opiskeluala vaikuttaisi jatkossa lukuvuosimaksun suuruuteen. Kuva: PAUL MILLER

Australian hallitus suunnittelee yliopistojen kurssimaksu-uudistusta, jossa opintojen hinta määräytyisi sen mukaan, miten hyvin alat työllistävät ja miten paljon niillä tarvitaan työntekijöitä, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Esimerkiksi historian tai filosofian opinnot kallistuisivat, kun taas matematiikan ja terveydenhuollon muuttuisivat halvemmiksi.

Hallitus ehdottaa historian kurssimaksuihin jopa 113 prosentin korotusta. Suurin pudotus olisi matematiikan ja maanviljelyksen opinnoissa, joissa maksut putoaisivat 62 prosenttia.

Tieto suunnitelmasta tuli osana Australian korkeakoulu-uudistusta, joka sisältää suuria muutoksia korkeakoulujen rahoitukseen. Sen läpimeno edellyttää parlamentin hyväksyntää. Eniten keskustelua uudistuksessa on herättänyt juuri kurssimaksu-uudistus.

Opetusministeri Dan Tehan sanoo, että uudistuksessa voittavat kaikki.

– Haluamme kannustaa opiskelijoita tekemään työn kannalta olennaisempia valintoja. Halvempi tutkinto alalla, jolla on töitä, on opiskelijoiden voitto, hän sanoi puhuessaan kansalliselle journalistiyhdistykselle.

Yliopistoväki kriittisenä

Lukukausimaksut ovat Australiassa alhaisempia kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Jos uudistus menee läpi, kalleimmat opinnot maksaisivat noin 14 500 Australian dollaria (8 800 euroa) vuodessa.

Yliopistot eivät ole Tehanin tapaan nähneet asiaa kaikkien voittona. Neljän australialaisyliopiston yhteistyöelimen Australian Technology Network of Universitiesin toiminnanjohtaja Luke Sheehy kuvailee uudistusta BBC:lle monimutkaiseksi.

Ennen kaikkea tieteellistä näyttöä järjestelmän toimivuudesta ei ole. Melbournen yliopiston tutkimuksen mukaan tärkein syy alanvalintaan oli kiinnostus alaa kohtaan. Vuonna 2014 se oli tärkein syy valintaan 96 prosentilla aloittavista opiskelijoista.

– En usko, että ajatus, että voit taivutella filosofiasta kiinnostuneen opiskelijan opiskelemaan insinööriksi, on aivan se, miten tämä tulee toimimaan, sanoo Sydneyn teknillisen yliopiston historiantutkija John Barnes BBC:lle.

Sheehyn mukaan hallitus pyrkii siirtämään yliopistojen rahoitusvastuuta enemmän opiskelijoille sen sijaan, että se investoisi koulutukseen. Sen pelätään lisäävän olemassa olevaa alojen välistä epätasa-arvoa.

Tämän lisäksi yliopistot pelkäävät, että uudistuksen vaikutukset ovat juuri päinvastaiset kuin hallituksen tavoitteet. Lukukausimaksujen korotukset humanistisilla aloilla ylittävät tukileikkaukset. Luonnontieteissä yliopistot puolestaan joutuvat kouluttamaan tappiolla, koska lukukausimaksujen alenemista ei kompensoida.

Uuden Etelä-Walesin yliopiston toimitusjohtaja Ian Jacobs sanoo tiedotteessa, että tämä saattaa saada yliopistot tarjoamaan enemmän humanististen alojen koulutusta, joka on kalliimpaa opiskelijoille – ja jonka määrää hallitus haluaa vähentää.