BBC:n Suomi-keskustelussa repäistiin Jussi Halla-ahon blogikirjoitukset taas esille ja Antti Rinteenkin tuomiota sivuttiin

BBC:n Suomi-keskustelussa olivat mukana Ville Skinnari, Riikka Purra, Elina Lepomäki ja Jari Hanska (oik.). Puhetta johti Jonathan Dingleby (keskellä)
BBC:n Suomi-keskustelussa olivat mukana Ville Skinnari, Riikka Purra, Elina Lepomäki ja Jari Hanska (oik.). Puhetta johti Jonathan Dingleby (keskellä) Kuva: Ossi Rajala

Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC järjesti keskiviikkona Finlandia-talolla keskustelutilaisuuden, jossa yleisö pääsi tenttaamaan kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnaria (sd.), kansanedustaja Riikka Purraa (ps.), kansanedustaja Elina Lepomäkeä (kok.) ja toimittaja Jari Hanskaa.

Keskustelua johti BBC:n veteraanitoimittaja Jonathan Dimbleby.

Kyseessä oli BBC World Servicen sarja, jossa vieraillaan eri puolilla maailmaa tutustumassa paikallisiin, yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Aiempia kohteita ovat olleet muun muassa Etiopian Addis Abeba, Belgian Bryssel, Iso-Britannian Lontoo ja Jamaikan Kingston.

Yleisöä oli kutsuttu paikalle Facebookin kautta. Kohteliaisuudesta ja myös yleisön reaktioiden takaamiseksi tarjoiltiin aluksi hieman viiniä sitä haluaville.

Yleisö kirjoitti ennen keskustelua korteille kysymyksiä, joista järjestäjät valitsivat tilaisuudessa esitettävät.

Keskustelua hallitsi erityisesti maahanmuutto ja Perussuomalaisten asema.

Ensimmäisessä yleisökysymyksessä kysyttiin, miksei Perussuomalaiset ole hallituksessa, vaikka olivat toiseksi suurin puolue vaaleissa?

– Perustuslain mukaan suurin puolue johtaa neuvotteluprosessia ja vetää johtopäätökset. Avainkysymykset esitettiin kaikille puolueille, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, Skinnari perusteli.

Purra kertoi, ettei oppositioon jääminen ollut yllätys.

– Monet puolueet sanoivat jo kampanjan aikana, etteivät tee yhteistyötä kanssamme esimerkiksi "arvopohjan" tai ihmisarvon käsityksen kanssa, Purra sanoi.

Keskustelun puheenjohtaja Dimbleby haastoi Purraa sanomalla, että muut kokevat Perussuomalaiset ehkä rasistiseksi puolueeksi.

– Olen eri mieltä. Emme ole rasisteja, jos puhumme haitallisesta maahanmuutosta ja siitä, mitä se tekee esimerkiksi julkiselle taloudelle, Purra sanoi.

– Perussuomalaiset jäi ulos maahanmuutto- ja talousnäkemysten takia, Hanska tiivisti.

Blogitekstit esillä

Keskustelun erikoisin vaihe syntyi, kun Dimbleby otti esille Jussi Halla-ahon (ps.) vanhoja blogitekstejä, joista Halla-aho on saanut tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

– Hän on kirjoittanut nuo tekstit jopa ennen kuin tuli mukaan politiikkaan, Purra vastasi.

Myöhemmin Purra sanoi olevansa jopa hieman shokissa Halla-ahon blogitekstien ottamisesta mukaan keskusteluun.

– Tämä on inkvisitionaalista, kun kysyit puheenjohtajamme vanhoista blogikirjoituksista, Purra paheksui

– Pelkäänpä, että tämä on avointa demokraattista väittelyä, Dimbleby vastasi ja yleisö osoitti suosiotaan.

Purra kuitenkin ilmeisesti koki, että Perussuomalaisia kohdeltiin kaltoin keskustelussa

– Ehkä kysyt myös häneltä (Skinnarilta) hänen puolueensa johtajan rikoksista, Purra opasti.

– En tiennyt niistä. Kysyn kyllä, Dimbleby vastasi.

Skinnari sanoi, ettei tiedä tarkasti, mitä Purra tarkoittaa. Purra puolestaan kieltäytyi vastaamasta tarkemmin rikoskysymykseen.

Hanska selvensi yleisölle, että kyse on Antti Rinteen (sd.) ammattiliitto Pron johtajana saamasta tuomiosta laittomasta lakosta.

Rinne oli Pron puheenjohtajana määrännyt työnseisauksia metsäteollisuuden yrityksissä, mutta lain edellyttämää kahden viikon ennakkoilmoitusaikaa ei oltu noudatettu.

Purra joutui keskustelussa puolustamaan näkemyksiään usein yksin, sillä yleisössä oli useita maahanmuuttajia eikä kantasuomalaistenkaan joukossa vaikuttanut olevan kovin montaa Perussuomalaisten kannattajaa.

Muutamat maahanmuuttajataustaiset yleisön jäsenet kertoivat, etteivät tunne oloaan Suomessa aina tervetulleeksi ihonvärin saaman huomion takia.

– Olen pahoillani. Antakaa aikaa. Olemme vasta satavuotias maa. Olemme parantamassa suhtautumistamme, Skinnari puhui.

Muustakin puhuttiin kuin maahanmuutosta

Muustakin toki puhuttiin kuin maahanmuutosta ja Perussuomalaisista. Yleisö halusi tietää, miksi Pohjoismaat pärjäävät niin hyvin erilaisissa maavertailuissa.

Panelistit nostivat ilmaisen koulutuksen, kirjastot, vahvan sosiaaliturvan ja korruption harvinaisuuden vahvuuksiksi.

Myös suurimmista sosiaalisista haasteista oltiin melko yksimielisiä.

– Se huolestuttaa, että nuoria, koulutetettuja ihmisiä, joilla on vaihtoehtoja, lähtee maasta, Leponmäki pohti.

– Mielenterveysongelmat ovat suurin haaste, Purra sanoi.

– Yksinäisyys huolestuttaa erityisesti vanhusten ja nuorten poikien kohdalla. Tarvitaan henkilökohtaisia tapaamisia ja palveluita, jotta voidaan aluksi kysyä, miten voitte, mietti puolestaan Skinnari.

Myös ilmastonmuutoksen torjunta kiinnosti yleisöä. Panelisteilta udeltiin käytännön toimia ja sitä, miten Venäjä saadaan vahvemmin ilmastotyöhön mukaan.

– Jos Venäjällä ei voida valita demokraattisesti edes presidenttiä, miten siellä voidaan valita parempia kulutustottumuksia. Ihmisten kautta tulee muutos. Päästöjä on verotettava kovemmin, jotta ihmiset voivat tehdä parempia valintoja luonnon kannalta, Lepomäki puhui.

BBC World Service lähettää Suomi-keskustelun lauantaina.