Budjettiriihi alkaa tänään synkkenevässä taloussuhdanteessa – Kuinka käy korkeakoulujen rahoituksen, yritystukien ja työllisyystoimien?

Pääministeri Antti Rinne johdattaa hallituksensa tänään budjettineuvotteluihin Säätytaloon. Samassa paikassa käytiin viime keväänä hallitusneuvottelut.
Pääministeri Antti Rinne johdattaa hallituksensa tänään budjettineuvotteluihin Säätytaloon. Samassa paikassa käytiin viime keväänä hallitusneuvottelut. Kuva: Joel Maisalmi/arkisto

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus kokoontuu tiistaiaamuna Säätytaloon ensimmäiseen budjettiriiheensä. Aamupäivällä ministerit saavat talouden tilannekatsauksen Suomen Pankin pääjohtajalta Olli Rehniltä ja valtiovarainministeriön valtiosihteeriltä Martti Hetemäeltä.

Budjettineuvottelut käydään tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu selvästi hidastuu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla alensi maanantaina Suomen kokonaistuotannon kasvuennustetta tänä vuonna 1,1 prosenttiin ja ensi vuonna 0,9 prosenttiin.

Rinne on etukäteen puhunut vastasyklisestä eli tässä tilanteessa elvyttävästä talouspolitiikasta.

Säätytalon neuvotteluissa hallitus tekee ihmisten arkeen vaikuttavat päätökset, joista sovittiin hallitusneuvotteluissa. Pienimpiä sosiaalietuuksia korotetaan, ja muun muassa tupakan, liikennepolttoaineiden ja virvoitusjuomien verot nousevat. Suomi ottaa myös lisää velkaa.

Etukäteen eniten meteliä on ollut menolisäysten jaksotuksesta. Hallitusohjelman menolisäyksiä halutaan kiirehtiä, koska niitä voidaan joutua tulevina vuosina karsimaan, jos työllisyys ei kohene hallituksen tavoittelemalla tavalla.

Korkeakouluopiskelijat kokoontuvat tiistaiaamuna Säätytalon eteen muistuttamaan hallitusta siitä, että korkeakoulujen rahoitukseen on tehtävä merkittäviä panostuksia jo hallituksen ensimmäisestä budjetista lähtien.

Hallitusohjelmassa korkeakouluille luvattiin 60 miljoonaa euroa hallituskauden aikana. Valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle korkeakoulujen perusrahoitukseen lisää vain 15 miljoonaa euroa, mikä sai korkeakouluväen takajaloilleen.

Hallituslähteiden mukaan korkeakoulujen vaatimuksille on ymmärrystä. Neuvotteluissa nähdään, löytyvätkö korkeakoulujen rahat opetusministeriön sisältä, muista ministeriöistä vai kasvatetaanko valtion velkaa.

Myös luonnonsuojeluun luvatusta sadasta miljoonasta eurosta on samanlainen kiista. Valtiovarainministeriö ehdotti ensi vuodelle vain 25 miljoonaa euroa luonnonsuojeluun.

Palkkatukea ja työvoimapalveluita

Hallitus on lisäämässä valtion pysyviä menoja toimikaudellaan 1,23 miljardia, josta miljardi euroa jo ensi vuonna.

Tarkoituksena on kattaa merkittävä osa menolisäyksistä työllisyyden kasvulla, mutta työllisyysaste on viime kuukaudet polkenut paikallaan.

Työllisyyden edistämistä pohtii seitsemän työryhmää. Niiden työ on vasta alussa, joten uusia mullistavia esityksiä budjettiriiheen ei ole tulossa. Lisärahaa on kuitenkin luvassa muun muassa palkkatukeen ja työvoimapalveluiden kehittämiseen.

Pääministeri Rinne on puhunut yksinkertaisesta tietojärjestelmästä, johon työtön syöttäisi henkilötunnuksensa ja yritys Y-tunnuksensa. Päätös palkkatuesta eli työttömän palkkaamisesta työnantajalle maksettavasta korvauksesta syntyisi saman tien.

Hallituksen yhteistyötä varjostanut kiista työttömyysturvan aktiivimallin leikkurin purkamisesta on sekin budjettineuvotteluissa pöydällä.

Rinne on aiemmin lähtenyt siitä, että asiasta päätettäisiin budjettiriihen yhteydessä ja leikkuri poistuisi vuodenvaihteessa. Keskusta haluaa odottaa lokakuussa valmistuvaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvitystä aktiivimallin työllisyysvaikutuksista ja perää hallitusohjelmassa mainittuja korvaavia työllisyystoimia.

Yritystukia pitäisi karsia

Valtiosihteerien työryhmä on valmistellut yritystukien sadan miljoonan euron karsintalistan. Jos siitä ei päästä hallituksessa yhteisymmärrykseen, leikkaukset tehdään juustohöylällä eli kaikista tuista leikataan suhteellisesti sama osuus.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki on kartoittanut toimet investointien vauhdittamiseksi. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi, että nyt pitää painaa investointien turbonappia, sillä investointitaso on hiipunut jo pitkään.

Odotettavissa voi olla veroporkkanoita, joiden avulla yritykset voisivat käyttää investointien poisto-oikeuksia nykyistä vapaammin.

Keskituloisen palkkaverotus uhkaa hieman kiristyä

Veronmaksajain keskusliitto on vaatinut päätöksiä tuloverojen keventämisestä. Veronmaksajien mukaan palkkaverotus uhkaa kiristyä ensi vuonna keskituloisella 0,4 prosenttiyksikköä sosiaalivakuutusmaksujen muutosten vuoksi, ellei tuloveroja kevennetä 250 miljoonaa euroa.

Hallitusneuvotteluissa luvattiin 200 miljoonan euron tuloverojen kevennys pienituloisille polttoaineveron korotusten kompensoimiseksi, mutta muita kevennyksiä ei ainakaan vielä ole suunnitteilla. Pienituloisten kevennys on jo mukana Veronmaksajien laskelmissa.

Riihessä päätetään myös niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista, joista suuri osa muistuttaa kuitenkin tavanomaisia käyttömenoja. Rinne on linjannut, että tulevaisuusinvestointeihin voitaisiin käyttää ensi vuonna miljardi euroa.

Tulevaisuusinvestoinnit on määrä rahoittaa pääosin valtion omaisuustuloilla, joista odotetaan budjettiriihessä jonkinlaisia linjauksia. Yhteensä kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit eivät saisi rasittaa valtion menoja enää vuonna 2023, jolloin julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa.

Rahaministeriön

esitys pohjana

Valtiovarainministeriön budjettiesityksen loppusumma on 57,0 miljardia euroa. Se on noin 1,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys on 2,3 miljardia alijäämäinen. Alijäämän arvioidaan olevan 0,5 miljardia euroa suurempi kuin mitä tänä vuonna kesän lisätalousarvion jälkeen.

Tulevaisuusinvestointien vaikutusta määrärahoihin ei ole vielä huomioitu valtiovarainministeriön esityksessä.