Donatus von Hessen voisi olla nyt Suomen kuningas – Reinin laaksossa viiniä viljelevä maakreivi kertoo, miten suku sopeutui demokratiaan

Hessenin prinssi ja maakreivi Donatus von Hessen vieraili Suomessa syyskuun alussa, kun ravintoloitsijat ja sommelierit maistelivat hänen viinitilansa viinejä. Saksalainen von Hessen matkustaa suvun säätiön johtotehtävien takia lähes joka toinen viikko ympäri Eurooppaa.
Hessenin prinssi ja maakreivi Donatus von Hessen vieraili Suomessa syyskuun alussa, kun ravintoloitsijat ja sommelierit maistelivat hänen viinitilansa viinejä. Saksalainen von Hessen matkustaa suvun säätiön johtotehtävien takia lähes joka toinen viikko ympäri Eurooppaa. Kuva: Mauri Ratilainen

Kun Donatus von Hessen oli lapsi, hän näki joka aamu herätessään ensimmäisenä Itämeren.

Sen toisella laidalla, yli 1300 kilometrin päässä, siinsi maa, jota hänen sukunsa olisi voinut hallita vuodesta 1918 asti. Silloin eduskunta valitsi Suomen kuninkaaksi von Hessenin isoisoisän Friedrich Karlin.

Isoisoisä kuitenkin luopui kruunusta jo samana vuonna. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen länsivallat eivät halunneet sisällissodan runtelemalle Suomelle saksalaista kuningasta.

Friedrich Karlista, suomalaisittain Fredrik Kaarlesta, ei tullut “Väinö I:stä”. Hyvä niin, jos pojanpojanpojalta kysytään.

– Se oli historiassa pieni mahdollisuus, että isoisoisästäni olisi voinut tulla kuningas. Lopulta oli hyvä asia Suomelle, että hän kieltäytyi kruunusta. Suomi voisi olla nyt sulkeutuneempi, jos siitä olisi tullut monarkia.

Ylhäinen sukupuu tuntuu normaalilta

Nyt viisikymppinen Donatus von Hessen astuu helsinkiläisen hotellin valoisaan sviittiin hymyillen. Hän kättelee jämäkästi, arvolleen sopivasti.

Hessenin prinssin ja Landgrafin eli maakreivin sukupuu on hengästyttävää kuultavaa. Yhdellä oksalla on Italian kuningatar ja lähellä latvaa Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktoria. Hieman alempana lymyää esimerkiksi nykyisen kuningattaren Elisabetin puoliso prinssi Philip.

Kuninkaalliset ja aateliset sukujuuret eivät ole juuri vaikuttaneet von Hessenin elämään. Keisarit, prinsessat ja kuninkaat ovat seuranneet hänen kasvamistaan suurista maalauksista ja valokuvista, mutta muuten lapsuus ei juuri poikennut tavallisesta saksalaispojasta.

– Ihmiset vain kyselevät paljon. Minulle kyse on sukuni historiasta. Se on täysin normaalia. Eikö kaikilla ole kotona perhekuvia esillä?

Maakreivi nauraa paljon. Ja naurattaa.

Hän lopettaa puheensa usein hauskaan heittoon ja katsoo vinosti hymyillen ympärilleen. Näin käy esimerkiksi silloin, kun puheena on eurooppalaisten monarkioiden nykytila.

– En sanoisi, että demokratia on monarkiaa parempi tai huonompi, mutta Suomelle ja Saksalle se on parempi. Muille maille monarkia on hyvä vaihtoehto, ja he tekevät hyvää työtä. Esimerkiksi Britanniassa monarkia on tällä hetkellä ainoa vakaa asia.

"Demokratia pitää oppia"

Donatus von Hessen johtaa suvun säätiötä, joka muodostettiin vuonna 1928. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun Weimarin tasavallan perustuslaissa vaadittiin ruhtinassukujen yksityisen omaisuuden purkamista.

Siksi Hessenin suvun omaisuus oli pakko laittaa perhesäätiön alle.

– Meni kauan aikaa organisoida asiat. Piti neuvotella valtion kanssa, ja sillä oli sodan jälkeen muita ongelmia. Se oli hyvin epävakaata aikaa Saksassa. Weimarin tasavallalla ei ollut tarpeeksi tukea, von Hessen kertoo.

– Demokratia pitää oppia. Se ei tipu taivaalta niin, että ihmiset osaisivat käyttää sitä. Sen huomaa myös nykyään.

Säätiön ansiosta satojen vuosien kulttuuriperintö ja taideaarteet ovat säilyneet jälkipolville. Lisäksi piti luoda liiketoimintaa, jotta perheellä olisi tulonlähde.

Nyt suvun säätiö hallinnoi neljää linnaa Saksassa ja on kunnostanut 80 suojeltua rakennusta. Tuloja tulee hotelleista, maa- ja metsätaloudesta sekä viinitilalta. Lisäksi säätiö järjestää maatalousnäyttelyitä.

Donatus von Hessenin työtä on pitää koko paletti kasassa.

Ilmastonmuutos näkyy viinitilalla

Parikymppisenä Donatus von Hessen muutti Saksan pohjoisosasta maan keskivaiheille Frankfurtiin, nimeään kantavaan Hessenin osavaltioon lähemmäs suvun bisnestä.

Nyt hän asuu 45 minuutin matkan päässä viinitarhoilta, jotka kuuluvat säätiön alle. Sadonkorjuu on juuri alkanut.

Prinz von Hessen -viinitila sijaitsee Rheingaun alueella, rehevässä Reinin laaksossa. Viinibisneksen aloitti von Hessenin isoisä, maakreivi Moritz von Hessen, joka otti jo 1700-luvulta peräisin olevan viinitilan haltuunsa vuonna 1957.

Yli 60 vuotta sitten viini maistui erilaiselta, hapokkaammalta. Ilmasto oli silloin viileämpi.

Viime vuosina Keski-Eurooppaa ovat koetelleet hirmuhelteet, mutta ainakin Reinin laaksossa sadot ovat olleet tavanomaista parempia. Viime vuonna rypäleitä tuli melkein ongelmaksi asti.

Viiniä saatiin 450 000 pulloa, häkellyttävän paljon. Huonompana vuotena viiniä tulee normaalisti noin 200 000 pulloa.

– Myös tänä vuonna rypäleitä tulee paljon, mutta laatu on parempi. Leikkasimme nyt enemmän köynnöksiä pois, koska viime vuonna rypäleitä oli jo liikaa.

Tänä kesänä viinitarhalla näkyi ensimmäistä kertaa keltaisia lehtiä jo kesällä.

Ilmaston lämpenemisen hyvä puoli on se, että viinirypäleet pysyvät terveempinä. Toisaalta kuumuus ja kuivuus koettelevat nuorempia köynnöksiä, ja hapokkuus voi kärsiä. Siksi tulevaisuudessa viinitarhaa saatetaan laajentaa korkeammalle rinteisiin.

– Tulevina vuosina alueen vähäinen pohjavesi voi olla ongelma, mutta vielä ainakin vanhemmille kasveille riittää vettä. On aika haastavaa pitää kaikki kasvit elossa, von Hessen kertoo.

Hyvät käytöstavat hämmästyttävät

Syyskuussa Von Hessen on tullut Suomeen esittelemään Prinz von Hessenin viinejä ravintoloitsijoille ja sommeliereille. He maistelevat kuohuviiniä, punaviiniä sekä makeita ja kuivia rielsingejä, joiden värit vaihtelevat kullankeltaisesta meripihkaan. Kitalakeen jää häivähdys appelsiinin makua.

Prinz von Hessenin viinit ovat jo tuttuja suomalaisille nimen perusteella. Niitä myydään paljon maassa, jonka kuningas viinitilan omistaja voisi nyt olla.

Maakreivi on käynyt Suomessa kahdeksan kertaa, useimmiten yksityishenkilönä. Yleensä von Hessen tulee Suomeen kesällä, koska silloin pääsee uimaan mereen ja järviin.

Von Hessen pitää Suomessa erityisesti sen asukkaista, jotka ovat hänen mielestään hyvin ystävällisiä ja epätavallisen kohteliaita.

– Ei ole normaalia, kuinka hyvät käytöstavat teillä on. Olette hyvin kurinalaisia ja aina valmiina kuuntelemaan, vaikka aluksi hieman varautuneita. Se on ihan normaalia, ja kaikki tietävät sen.

Prinz von Hessenin viinipullojen etiketeissä on suvun vaakuna, jonka takajaloillaan seisova leijona on kuin punavalkoraidallinen versio Suomen vaakunan leijonasta. Yhdessä viinipullon vaakunaa ympäröivistä lipuista on sininen risti valkoisella pohjalla.

Moni saksalainen aatelissuku on lopettanut vaakunansa käytön, mutta von Hessenit eivät. Kulttuuri pitää säilyttää.

Donatus von Hessen

Hessenin prinssi ja maakreivi.

Syntynyt vuonna 1966.

Asuu Frankfurtin alueella vaimonsa Florianin ja kolmen lapsensa kanssa.

Koulutukseltaan ekonomi.

Johtaa suvun hesseniläistä säätiötä sekä voittoa tavoittelematonta kulttuurisäätiötä.

Säätiöiden tarkoitus on säilyttää ja edistää Hessenin dynastian taidetta ja kulttuurista perintöä.

Varoja tähän saadaan muun muassa maataloudesta, hevostiloilta, hotelleista ja viinitarhasta.

Lisäksi säätiö järjestää erilaisia tapahtumia ja pitää yllä museota, jossa suvun perintö on yleisön nähtävillä.