Palkansaajien keskusjärjestöt kertovat tulehtuneesta ilmapiiristä ja huonosta keskusteluyhteydestä – EK:n Häkämies tyrmää väitteet työmarkkinoiden riitaisuudesta

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei pidä tilannetta työmarkkinoilla erityisen kriittisenä.
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei pidä tilannetta työmarkkinoilla erityisen kriittisenä. Kuva: Kimmo Penttinen

Työmarkkinoiden riitaisuus nousi esille, kun työmarkkinakeskusjärjestö Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kertoi Lännen Medialle sopimisen kulttuurin kriisiytyneen työmarkkinoilla kesän aikana (LM 13.9.2020).

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää väitettä erheellisenä. Hänen mukaansa tilanne ei ole erityisen kriittinen ja päätöksentekoa vaikeuttavat muut asiat.

Häkämies kertoo, että keskustelua on käyty koko kesä, ja pääaiheena ovat olleet työllisyyskeinot.

– Jo alkukesästä palkansaajapuoli ilmoitti, että ennen budjettiriihtä ei ole löydettävissä konsensusta työllisyyskeinoista, eli ei tässä mitään uutta ole tapahtunut.

Toimihenkilöiden keskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo, että kriisiytymisestä puhuminen on ehkä aavistuksen liioiteltua, mutta myöntää keskusteluilmapiirin huonontuneen merkittävästi.

– Tällä hetkellä ilmapiiri on tulehtunut ja keskusteluyhteys jonkin verran huono.

Myös ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo, että tunnelma laski huomattavasti EK:n uusien linjausten myötä.

EK ilmoitti heinäkuussa uudistaneensa kantansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Keskusliitto kertoi, ettei ansiosidonnainen työttömyysturva saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. EK ilmoitti pitävänsä nykyistä järjestelmää epäoikeudenmukaisena ja kannattavansa ansiosidonnaista työttömyysturvaa kaikille.

– Palkansaajat eivät tästä selkeästi tykänneet ja sen myöskin kertoivat. Heille on hyvin tärkeää, että ammattiliiton jäsenyys ja työttömyyskassa ovat yhteydessä toisiinsa. Tällä tavalla tilannetta kuvaisin, Häkämies sanoo.

Hallitus kokoontuu budjettiriiheen käsittelemään talousarvioehdotusta ensi viikolla 17.–18. syyskuuta.

Keväällä kriisi oli yhteinen

Keväällä koronavirus muodosti yhteisen kriisin, jonka edessä työmarkkinajärjestöt onnistuivat tekemään nopeita ratkaisuja esimerkiksi lomautuksien nopeuttamisesta. Häkämies kertoo, että maaliskuussa yritysten tilanne muuttui radikaalisti ja oli pelättävissä, että tilanne johtaisi irtisanomisiin.

– Tämän jälkeen osa palkansaajajärjestöistä totesi, että nyt on niin iso joukko jäseniä lomautettuna, että niillä ei ole edellytyksiä tehdä päätöksiä muista työllisyyttä nostavista keinoista. Järjestöt kokevat niiden olevan palkansaajien kannalta heikennyksiä.

Häkämiehen mukaan se, että päätöksiä ei synny, ei johdu huonoista väleistä tai keskustelun muuttumisesta kriittisemmäksi. Sen sijaan Häkämiehen mukaan syynä on se, että palkansaajapuolella ei ole ollut valmiuksia keskustella työllisyyttä nostavista keinoista.

Akavan Fjäder ilmaisi haastattelussa huolensa siitä, että mikäli ratkaisuja ei synny, työllisyysaste voi laskea entisestään. Häkämies on samaa mieltä siitä, että työllisyysasteen nostaminen ja työllisyyden parantaminen on välttämätöntä. Mikäli siinä ei onnistuta, joudutaan hänen mukaansa tekemään paljon ikävämpiä päätöksiä.

Häkämies sanoo, että koronavaihe on yhä akuutti eikä kukaan tiedä, miten tilanne kehittyy. Monilla aloilla on yhä ongelmia, ja teollisuudessa tilanne kehittyy hänen mukaansa edelleen huonompaan suuntaan.

– Tarvittavat päätökset ovat vaikeita, mutta kuten yritin kuvata, vaihtoehto on vieläkin vaikeampi. Jos ei työllisyysastetta pystytä nostamaan, vaihtoehto on paljon heikompi.

Keskustelun sävy kiristyi kevään ja kesän aikana

STTK:n Palolan mukaan ilmapiiri alkoi muuttua huonommaksi jo ennen koronakriisiä vuodenvaihteessa, jolloin työmarkkinajärjestöjen edellinen neuvottelukierros oli käynnissä.

– Oli selvästi nähtävissä, että työnantajapuolella oli ehkä enemmänkin ideologisia tavoitteita.

Työmarkkinajärjestöjen välille luo juopaa etenkin EK:n linjanmuutos työttömyysturvan ja paikallisen sopimisen suhteen. Tämä oli Palolan mukaan ehkä suurin syy sille, että keskustelun sävy kiristyi kevään ja kesän aikana.

SAK:n Elorannan mukaan kyseessä on kaksi perustavanlaatuista asiaa, joiden varaan keskinäistä neuvottelusopimusta on rakennettu.

– Meillä koettiin vähän märäksi rätiksi naamaan se, että välittömästi kevään hyvän yhteistyön ja sopimisen ja neuvottelun jälkeen tehdään tällaisia ratkaisuja. Ne eivät olleet omiaan lisäämään luottamusta.

Ongelmista huolimatta STTK:n Palola sanoo, että työmarkkinajärjestelmä, joka Suomessa perustuu neuvotteluun ja sopimiseen, osoitti toimivuutensa koronakriisin iskiessä.

– Vaikka nyt eletään vaikeita aikoja ja suhteet ovat tulehtuneet, pitkällä aikavälillä uskon, että mennään takaisin sopimisen tielle. Sopimisen tie on parempi kuin sotimisen tie, Palola sanoo.

Keinoista ei ole yksimielisyyttä

Osapuolten välillä vallitsee erimielisyyksiä työllisyyskeinoista. Palola ei usko, että välittömillä toimenpiteillä on mahdollista luoda uusia työpaikkoja ja lisätä työllisyyttä. Hänen mukaansa hallituksen tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta on sinänsä hyvä, mutta hän ei usko tavoitteen toteutuvan tämän vaalikauden aikana.

Palola sanoo, että työllisyyden parantamiseksi tärkeitä toimenpiteitä olisivat työelämässä olevien ihmisten osaamisen syventäminen ja työttömäksi joutuvien henkilöiden henkilökohtainen palvelu. Hän uskoo, että niin sanotut kovat toimenpiteet nousevat esille budjettiriihessä ensi viikolla. Pöydällä voivat olla esimerkiksi työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen ja yksilöllisen työnhaun malli.

– Mikäli päätöksiä työttömyysturvan lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken osalta tehdään, silloin tulee parantaa ikääntyneiden asemaa työelämässä. STTK ei kannata tässä vaiheessa eläkeputken poistamista.

Juttua päivitetty 13.9.2020 kello 15.17: Lisätty STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan ja SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan kommentit.