EK:n Jyri Häkämies: Yrityksissä arvioidaan osinkoja ja keskustellaan palkkioista – " Uusia ratkaisumalleja tullaan näkemään"

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n toimitusjohtajan, Jyri Häkämiehen mukaan nyt tarvitaan suoraa yritystukea yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n toimitusjohtajan, Jyri Häkämiehen mukaan nyt tarvitaan suoraa yritystukea yritysten ja työpaikkojen pelastamiseksi. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on todennut, että yritysten pitäisi harkita osinkojen maksamista tänä keväänä hyvin tarkasti. Miten Elinkeinoelämän keskusliitto, EK suhtautuu Lintilän vetoomukseen?

– Se on perusteltu puheenvuoro. Näin varmasti yrityksissä tehdäänkin. Omistajat ja hallitus tapauskohtaisesti yrityksissä arvioivat osingon maksamista ja suuruutta. Luotan siihen, että yrityksissä on osaamista ja ymmärrystä siihen, mikä on yrityksen tilanne. Nyt on hyvä muistaa, että toimialoilla ja yrityksissä ennen koronaa ja koronan aikana tilanteet poikkeavat. Päätökset tehdään tietysti yritys yritykseltä.

Onko tiedossa yrityksiä, joissa osingoista olisi luovuttu ja osinkojen suuruutta pienennetty?

– Haaste on myös yhtiökokousten pitäminen, kun kokoontumiset on kielletty. Julkisuudessa on ollut joitakin yhtiöitä, jotka luopuvat osinkojen maksamisesta, esimerkiksi Finnair. Perustelu on looginen yrityksen tilanteen takia ja siksi, että valtio on tukemassa yritystä.

Suomessa on nyt yli 200 000 koronalomautettua ja yt -neuvottelut käynnissä yli 2200 yrityksessä. Mikä on EK:n arvio lomautettavien määrästä?

– Sitä on mahdotonta ennustaa. On myös aloja, jotka pyörivät kovaa, mutta tietysti vähemmistö. Lomautettujen määrän raju kasvu on valitettavaa, mutta siihen tietysti työmarkkinaratkaisulla pyrittiin, että irtisanomisten sijaan lomautetaan, jotta olisi edellytyksiä koronan jälkeen tapahtuvaan nousuun. Tärkeä kysymys on, miten korona näkyy ja vaikuttaa teollisuudessa, viennissä ja palvelualoilla. Miten toimitusketjut menevät uusiksi ja miten siihen liittyvää kysyntää tulee.

Kun suuri osa kansalaisista joutuu lomautetuksi tai irtisanotuksi, niin mikä on yritysjohdon panos? Kun Suomeen tehtiin 2015 yhteiskuntasopimusta, niin silloinen EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta ehdotti yritysjohdolle palkkojen leikkausta tai rahan lahjoittamista hyväntekeväisyyteen.

– Niin oli silloin ja niin on nytkin, mutta ei meillä ole mitään koottua tietoa. Tiedän joitakin yrityksiä, joissa sellaisia ratkaisuja on tehty. Pitää muistaa, että niin osingot kuin tulospalkkiotkin on rakennettu niin, että kun syntyy tulosta, niin silloin sitä voidaan jakaa. Kun ei synny tulosta, niin ei synny palkkiota. Tulospalkkioiden osalta tämä tulee näkymään, ja myös osingoissa ensi keväänä. Näin varmasti oikein on.

Virossa Tallink -konsernin hallintoneuvosto päätti luopua kolmeksi kuukaudeksi palkkioistaan. Virossa hallintoneuvosto on pakollinen kaikissa yrityksissä. Onko Suomessa harkittu hallitusten tai hallintoneuvostojen palkkioista luopumista ja pienentämistä?

– Me (EK) emme muodosta tämäntyyppisissä asioissa yhtenäistä linjaa. Emme edes yritä antaa ohjeita, se on yhtiöiden päätettävä. Uskon, että erilaisia ratkaisumalleja tästä tullaan kuulemaan ja näkemään. Tiedän, että keskustelua tästä käydään, mutta se on yhtiökohtaista.

Hallitus julkisti viime viikolla yritysten pelastamiseksi 15 miljardin euron tukipaketin ja uusia toimiakin on luvattu koronakriisistä kärsiville yrityksille. Miten elinkeinoelämä kokee hallituksen toimet?

Tähänastiset toimet ovat olleet oikeita ja olemme niitä kannattaneet ja esittäneet, mutta tarvitaan vielä lisää. Työmarkkinajärjestöjen ratkaisulla haettiin valmiutta reagoida tähän tilanteeseen, ja se paketti eteni nopeasti. Viime perjantain paketissa on hyvä muistaa, että avustusrahaa on vain parisataa miljoonaa, muu osa on lainaa, pääomittamista ja takausvaltuuksia. Päätös, joka koski Finnveraa ja pankkeja oli erittäin tärkeä, eli siinä haetaan akuuttiin kassakriisiin joutuneille yrityksille lääkettä järjestellä ja neuvotella uusista ehdoista. Tässä on kiire ja kyse ei voi olla viikkojen anomusprosessista.

Mahdollisuus siirtää veroja myöhemmäksi oli myös tärkeä ja perusteltu. Ely -keskusten kautta haettavalla rahoituksella haetaan apua kassojen tyhjentymiseen ja tähän puoleen odotetaan hallitukselta lisää toimia. Käytännössä siis suoraa yritystukea työpaikkojen ja yritysten pelastamiseksi.

Jos otetaan vertailuksi Ruotsi, niin siellä Svenskt Näringsliv ehdotti 18 miljardin euron pakettia, jossa olisi 10 miljardia euroa suoraa yritystukea. Tähän ne odotukset kohdistuvat, miten hallitus pystyy tässä etenemään.

On arveltu, että tuotantoketjuja voisi palata Suomeen, kun epidemia on ohi. Onko tämä realistista?

Jo koronan aikana on jouduttu etsimään korvaavia ratkaisuja. Osassa yrityksiä mietitään asioita huoltovarmuuden näkökulmasta ja sitä, mitä tässä kriisissä tapahtui ja onko olemassa vaihtoehtoja. Varmasti tämä on mahdollisuus tuotannon tänne tuloon, mutta se edellyttää, että kustannustekijät ovat kunnossa. Tämä on myönteinen kirittäjä paikalliseen sopimiseen.