Entä jos ensin tulisikin työntekijä ja sitten asiakas – VTT:n johtaja ehdottaa yksilöllistä työn suunnittelua ratkaisuksi uupumiseen

Yhä nuoremmat osaajat voivat nykyään huonosti työelämässä. Väsyneeltä ihmiseltä
Yhä nuoremmat osaajat voivat nykyään huonosti työelämässä. Väsyneeltä ihmiseltä Kuva: Lightpoet

Suomen menestys ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle. Sotakorvauksien maksaminen ja Nokian ihme ovat esimerkkejä siitä, kuinka suomalaiset ovat valjastaneet osaamisensa ongelmien ratkaisemiseen.

Innovaatioiden avulla kansakunnan tuottavuus ja hyvinvointi kasvoivat kohisten. Nyt ikääntyvä Suomi kaipaa kipeästi vastaavaa.

Nykyään ratkottavat ongelmat ovat yhä monimutkaisempia ja toisiinsa kytkeytyneitä. Ne ylittävät maantieteelliset rajat ja aikavyöhykkeet.

Innovaatiot syntyvät usein ratkaisuina asiakkaiden ongelmiin. Samalla kun ratkomme yhä monimutkaisempia ongelmia, tehokkuustavoitteet, kiire ja epävarmuus kasvavat. Tilastot näyttävät, että suomalaiset käyvät ylikierroksilla ja uupuminen työelämässä on jo normaali tila.

Sairauslomien syynä ovat yhä useammin mielenterveysongelmat: pitkittynyt stressi, unettomuus, ahdistuneisuushäiriöt ja masennus. Tämä käy ilmi esimerkiksi Terveystalon keväällä julkaisemasta 3,6 miljoonan suomalaisen potilasaineistosta.

Huolestuttavaa on, että yhä nuoremmat osaajat voivat huonosti. Pahasti uupunut henkilö ei välttämättä palaa työelämään. Ilmiö näkyy työeläkeyhtiöiden kasvavissa työkyvyttömyyseläkkeissä (KL 16.1.2019, Varma 2.4.2019). Yhteiskunnalle tämä on kallista, sillä sairauksien hoitokulujen lisäksi tulee merkittäviä tuottavuusmenetyksiä.

Luovuus ja kyky ratkoa ongelmia häviävät

Väsyneeltä ihmiseltä häviävät ensin luovuus sekä kyky ratkoa ongelmia ja yhdistellä asioita uudella tavalla. Onko vaarana, että liiketoimintaa tehdään ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella? Mietimmekö, mitä monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen ihmisiltä oikeasti vaatii?

Väitän, että Suomen on turha haikailla tuottavuuden ja uusien innovaatioiden perään, jos emme pidä osaajistamme huolta.

Miten voisimme pysäyttää huolestuttavan trendin? Puhutaan varhaisesta puuttumisesta, stressin hallintakeinoista ja mindfulnessista. Nämä ovat toki tärkeitä, mutta eivät riittäviä keinoja vaikuttaa ongelmien juurisyihin.

Työelämä kaipaa kipeästi päivitystä todelliseen keinovalikoimaansa, eli siihen, miten työtä tehdään ja ongelmia ratkotaan. Uskon, että ihmiskeskeinen työn suunnittelu tulee olemaan tässä avainasemassa.

Ehdotan, että nostamme Suomessa rohkeasti työntekijät ja yksilöllisen työn suunnittelun keskiöön. Kestävän kasvun yhtälössä ensin tulee hyvinvoiva ihminen (työntekijä) ja sen jälkeen asiakas. Väsynyt, kaikkensa antanut työntekijä ei innovoi vaan toistaa samaa kaavaa, mikä ei tee hyvää asiakaspalvelulle tai liiketoiminnalle.

2020-luvulla meillä on kaikki mahdollisuudet siirtyä ihmisten voimavaroista lähtevään työn suunnitteluun. Vai pitääkö Suomessa työntekijän ensin joutua sairauslomalle, jonka jälkeen hänelle suunnitellaan yksilöllinen työratkaisu työterveyden kanssa?

Kilpailun kulttuurista yhteistyöhön

Toiseksi ehdotan, että siirrymme yksin pärjäämisen ja keskinäisen kilpailun kulttuurista yhteistyöhön ja sen johtamiseen. Organisaatioissa tulisi tehdä kaikki mahdollinen yhteisen päämäärän ja yhteistyökulttuurin rakentamiseksi.

Tutkittuani innovaatioita vuosia väitöskirjassani päälöydökseni oli, että uudet ratkaisut syntyvät yhteistyössä. Tämä edellyttää sekä hyvää yhteistyön johtamista että halukkuutta oppia toisilta. Pahimmillaan organisaatiossa päädytään kilpailemaan keskenään ja tekemään osaoptimoituja ratkaisuja.

Kolmanneksi ehdotan, että siirrymme oireiden ja sairauksien hoidosta ennakoivaan ihmiskeskeisyyteen. Tällä hetkellä järjestelmät, palvelut ja tarjolla oleva tuki eivät riittävällä tavalla kohtaa ihmisiä. Useimmiten organisaatioissa hoidetaan ja maksetaan jo syntyneitä sairauksia työterveydelle ulkoistettuna.

Ihmisyys tulisi palauttaa tekemisen keskiöön ennakoivasti: kun organisaatioissa tehdään muutoksia, tulisi suunnitella, mitä muutokset tarkoittavat ihmisten ja työn tekemisen näkökulmasta. Mitä tukea työntekijät tarvitsisivat, jotta he voisivat onnistua parhaalla mahdollisella tavalla?

Suomella on kaikki mahdollisuudet ratkoa edessä olevat haasteet. Tämä edellyttää, että muotoilemme työn tekemisen tavan kestäväksi ja ihmisten hyvinvointia tukevaksi.

Kirjoittaja työskentelee VTT:llä strategiasta ja business intelligencesta vastaavana johtajana.