Eripuraiset EU-maat siirsivät päästötavoitteen kiristämisen joulukuulle – torstaisessa huippukokouksessa annettiin kuitenkin kädenojennus hiiliriippuvaisille jäsenmaille

Tsekin pääministeri Andrej Babis sanoi huippukokouksessa, että Tsekki on valmis sitoutumaan 55 prosentin päästötavoitteeseen, mikäli se toteutetaan EU:n laajuisesti eikä kansallisesti.
Tsekin pääministeri Andrej Babis sanoi huippukokouksessa, että Tsekki on valmis sitoutumaan 55 prosentin päästötavoitteeseen, mikäli se toteutetaan EU:n laajuisesti eikä kansallisesti. Kuva: epa08746988

EU-johtajat pääsivät torstain huippukokouksessa Brysselissä yksimielisyyteen siitä, että päästötavoitteita kiristetään. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters. Kyseessä on vasta periaatepäätös, sillä tarkoista päästötavoitteista on tarkoitus sopia vasta joulukuussa.

Nykyinen kasvihuonepäästöjen vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä on 40 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Euroopan komissio on ehdottanut, että tavoite on nostettava ainakin 55 prosenttiin, jotta unioni saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Euroopan parlamentin vastaava ehdotus on 60 prosentin leikkausta kasvihuonepäästöihin vuoteen 2030 mennessä.

Torstaina EU-johtajat päättivät siirtää päästötavoitesopimusta, kunnes jäsenvaltioilla on enemmän tietoa uuden tavoitteen kansallisista vaikutuksista. Hiilestä riippuvainen Puola ei suostu sitoutumaan tarkkaan päästötavoitteeseen, ennen kuin kansalliset selvitykset on tehty, Reuters kirjoittaa.

EU on onnistunut ennenkin

Periaatepäätös ei tunnu suureltakaan saavutukselta, ja EU-päätöksenteko tuntuu toisinaan tuskastuttavan hitaalta.

Kuitenkin esimerkiksi EU:n vuoden 2020 päästötavoitteessa on pääosin onnistuttu.

Vuonna 2009 voimaan astunut ilmasto- ja energiapaketti asetti tavoitteiksi 20 prosentin vähennyksen kasvihuonepäästöissä vuoden 1990 tasosta, uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisen 20 prosenttiin sekä energiatehokkuuden kasvattamisen 20 prosentilla.

Vuonna 2018 uusiutuvien energianlähteiden osuus oli 18,9 prosenttia ja kasvihuonepäästöt olivat vähentyneet ainakin 23 prosentilla. Samalla vuosina 1990–2018 talous kasvoi 61 prosenttia, EU-komissio kertoo päästökatsauksessaan. Energiankulutus oli vuonna 2017 hieman tavoitetta korkeampaa.

Käytännössä EU:n ilmastopolitiikan kädenjälki on näkynyt esimerkiksi uusien henkilöautojen päästörajoituksissa. Vuonna 2019 EU:ssa, Norjassa ja Islannissa keskipäästöt olivat 122,4 hiilidioksidigrammaa kilometriä kohden, kun tavoite vuosille 2015–19 oli maksimissaan 130 grammaa hiilidioksidia kilometriltä.

EU linjaa, että autoteollisuuden on pystyttävä vähentämään ominaispäästöjä vaiheittain mentäessä kohti vuotta 2030.

– Tämä on käytännössä syy siihen, miksi autoteollisuus on pakotettu sähköistymään, Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.

Seppälä mainitsee myös energiatehokkuusdirektiivin, jolla jäsenvaltiot velvoitetaan raportoimaan energiatehokkuuden eteen tehdyt toimenpiteet. Tämä on Seppälän mukaan vaikuttanut erityisesti rakennusten energiankäytön tehostamiseen.

– ARA (Asumisen rakentamis- ja kehittämiskeskus) myöntää tukia energiaremontteihin. Öljylämmityksestä luopumiseen jaetaan erilaisia avustuksia. Sähkölamputkin on vaihdettu led-valoihin.

Keinoja löytyy

Kuluvan vuoden tavoitteet olivat kuitenkin maltillisia. Seuraava koetinkivi on vuoden 2030 ilmastotavoitteet.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Marco Siddi listaa asioita, joiden on muututtava.

Liikennejärjestelmä on uudistettava, tai tavoitteeseen ei päästä.

– Meidän on päästävä pois ajatusmallista, että kaikilla on oltava oma auto, Siddi sanoo.

Toiseksi sähköntuotannossa on päästävä eroon hiilestä ja öljystä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Keski-Euroopan kotitalouksien lämmitys on uudistettava. Tämä, kuten liikenteen uudistaminen, vaatisi kuluttajille taloudellisia kannustimia.

Teollisuuden toimintaa tulisi tehostaa. Lisäksi pitäisi vielä kiinnittää huomiota siihen, mitä lautasellemme laitamme. – toisin sanoen maatalouden päästöille tulisi löytää ratkaisu.

Seppälän mukaan Suomen oman vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi lisäksi metsien käytöllä on suuri rooli.

Keinot ovat olemassa, tarvitaan vain poliittista tahtoa, tutkijat sanovat.

Seppälä mainitsee esimerkiksi teknologian, joka mahdollistaa vähäpäästöisen sähkön- ja lämmöntuotannon.

– Tätä vauhdittaa ydinvoima. Lämmöntuotantoon tarvitaan teollisia lämpöpumppuja sekä syvälämpökaivoja.

– Nyt on kysymys siitä, pystytäänkö tarvittavien muutosten tekeminen pitkällä tähtäimellä taloudellisesti järkevänä sen sijaan, että kustannustehokkuutta katsotaan vain lyhyellä tähtäimellä.

Kädenojennus hiiliriippuvaisille maille

Poliittisen tahdon lisäksi muutoshalua on löydyttävä myös elinkeinoelämästä, ja Seppälän mukaan tätä löytyy jo Suomesta. Seppälä mainitsee esimerkkinä Energiateollisuuden viime kesänä julkaiseman vähähiilisyystiekartan, jonka myötä se pyrkii sitoutumaan Suomen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen.

Jotta eri elinkeinoelämän sektorit voivat sitoutua ilmastotoimiin, poliittisella portaalla on linjattava selkeät yhtenäiset tavoitteet, vieläpä mahdollisimman pian. Jos EU-maat pääsevät joulukuussa sopuun 55–60 prosentin päästövähennyksestä, seuraavana on edessä lakien päivittämisen monimutkainen prosessi tavoitteiden saavuttamiseksi.

Torstaina vuoden 2030 tavoite päätettiin saavuttaa kollektiivisesti. Tämä on kädenojennus hiiliriippuvaisille maille. Reutersin mukaan Tsekki ilmaisikin, ettei voi saavuttaa 55 prosentin päästöleikkausta kansallisesti, mutta tukee tavoitetta EU:n laajuisena. Tällöin tavoitteista jäävien maiden osuuksia kompensoisivat käytännössä maat, jotka ovat esimerkiksi vähemmän riippuvaisia fossiilisista polttoaineista tai joilla on paremmin mahdollisuuksia ilmastonmuutosta estäviin investointeihin.

Jää nähtäväksi, löytyykö poliittista tahtoa joulukuun huippukokouksessa.