Etiopian konflikti on kärjistymässä – Suomen Etiopian suurlähetystössä työskennellään normaalisti, mutta erilaisiin tilanteisiin on varauduttu

Tigrayn kansan vapautusrintamaa TPLF:ää johtaa Debretsion Gebremichael. Kuva on vuodelta 2019.
Tigrayn kansan vapautusrintamaa TPLF:ää johtaa Debretsion Gebremichael. Kuva on vuodelta 2019. Kuva: EPA/STR

Taistelut Etiopian pohjoisosan Tigrayn osavaltiossa ovat viime päivinä kiihtyneet.

Hallituksen ja Tigrayn osavaltiota hallitsevien joukkojen välisissä taisteluissa on kuollut satoja tai jopa tuhansia ihmisiä. Uutistoimisto Reutersin mukaan noin 30 000 ihmistä on paennut naapurimaa Sudaniin.

– Täällä ei näy päälle päin mitään erityistä. Kaikkeen pitää kuitenkin varautua, koska maassa on sotatoimia ja jo ennestään etnisiä jännitteitä, Suomen Etiopian suurlähetystön edustuston päällikkö Outi Holopainen kertoo puhelimitse maan pääkaupungissa Addis Abebassa.

Suurlähetystössä työskennellään tällä hetkellä tavalliseen tapaan. Holopainen kertoo, että erilaisiin tilanteisiin on varauduttu, mutta tässä tilanteessa ei ole syytä poistua maasta.

Etiopian pääministerin Abiy Ahmedin johtaman hallituksen joukot aloittivat ilmaiskut ja maahyökkäyksen Tigrayn osavaltioon marraskuun alussa. Abiy syytti Tigrayn kansan vapautusrintamaa TPLF:ää aseellisesta kapinasta. Tigrayn johtajat puolestaan syyttävät Abiyta puhdistuksista valtion instituutioissa, kuten armeijassa.

Konflikti ei ole pysynyt ainoastaan Tigrayn ja hallituksen välisenä, vaan Tigraysta on tehty iskuja naapurimaan Eritrean puolelle ja muihin Etiopian osavaltioihin.

Iskujen tekijöistä ei ole täyttä varmuutta, koska alueelta on vaikea saada luotettavaa tietoa.

Humanitaarinen kriisi uhkaa

Taisteluista ja osavaltion tilanteesta on vaikea saada luotettavaa tietoa, koska tietoliikenneyhteydet ovat poikki ja alueelle ei päästetä tiedotusvälineitä. Konfliktin molemmat osapuolet pyrkivät hyötymään tästä kertomalla itselle suotuisaa versiota tapahtumista.

Keskiviikkona Tigrayn joukkojen johtajat kieltäytyivät antautumasta keskushallinnon joukoille ja väittivät, että he ovat voittamassa taistelut.

– Tigray on nyt helvetti vihollisillemme, johtajat sanoivat tiedotteessa Reutersin mukaan.

Pääministeri Abiy kertoi puolestaan, että hallituksen joukot valtaavat pian Tigrayn pääkaupungin Mekellen ja kukistavat vihollisen. Konflikti on kiristänyt Etiopian etnisten ryhmien välisiä jännitteitä ja lisännyt epävakautta koko Afrikan sarven alueella.

YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan Tigrayn aluetta uhkaa humanitaarinen kriisi.

– Etiopiasta tulevat ihmiset ovat hyvin peloissaan. He kertovat, että he ovat paenneet raskaita taisteluja, eikä näy merkkiäkään siitä, että taistelut olisivat loppumassa, tiedottaja Babar Baloch YK:n pakolaisjärjestöstä sanoi Genevessä tiistaina.

Holopaisen mukaan pulaa on ruoasta, vedestä ja lääkkeistä, ja taistelut uhkaavat turvallisuutta. Liikenneyhteydet ovat osin poikki maan pohjoisosassa sijaitsevaan Tigrayn osavaltioon. Myös sotatoimet vaikeuttavat avustusten perille toimittamista.

– Ongelmana on se, että YK:n avustusrekat eivät pääse alueelle, Holopainen kertoo.

Aavikkosirkat lisäävät siviilien ahdinkoa

Tigrayn osavaltiossa asuvien siviilien tilannetta pahentaa se, että monet alueen ihmisistä ovat olleet jo ennen sotaa humanitäärisen avun varassa. Alueella on muun muassa neljä pakolaisleiriä ja muualta lähtöisin olevien pakolaisten lisäksi suuri määrä maan sisäisiä pakolaisia.

Tigrayn alue on kärsinyt tänä vuonna myös valtavista aavikkosirkkaparvista, jotka ovat syöneet viljasatoja. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi alkuvuodesta, että Etiopiassa on pahin aavikkosirkkaongelma 25 vuoteen. Se on vakava uhka maan ruoantuotannolle.

– Sirkkojen aiheuttamat tuhot tuntuvat tosi pahasti, kun muutenkin alueella on ongelmia.

Holopainen kertoo, että konfliktin aikana pankit ovat olleet ajoittain kiinni. Tämä on vaikeuttanut arjessa pärjäämistä, kuten ruoan ostamista. Viime päivinä pankit ovat olleet mediatietojen mukaan osittain auki.

"Maassa on pattitilanne"

Etiopiassa on ollut vuosikymmeninen ajan jännitteitä eri etnisten ryhmien välillä. Ne ovat kasvaneet Holopaisen mukaan vuosien aikana.

Tilanne kärjistyi syksyllä, kun maan hallitus päätti siirtää liittovaltion parlamenttivaalit koronaviruksen takia ensi vuodelle.

Tigrayn osavaltio päätti järjestää osavaltiossa vaalit. Keskushallinto syytti vaaleja ja sitä kautta valittuja johtajia laittomiksi. Tigrayn osavaltion johto syyttää puolestaan maan hallitusta laittomaksi, koska vaaleja ei järjestetty ennen vaalikauden loppua.

– Maassa on pattitilanne, kun maan sisällä molemmat osapuolet pitävät toisiaan laittomina, Holopainen sanoo.

Erimielisyyksien seurauksena hallitus on lopettanut esimerkiksi Tigrayn osavaltion rahoittamisen, mikä on vaikeuttanut ihmisten elämää alueella.

Holopaisen arvion mukaan hallituksen sotilasoperaation tavoitteena on kumota heidän mielestään osavaltion laiton johto.

Nobelin rauhankomitea vetosi osapuoliin

Abiy Ahmed sai vuosi sitten Nobelin rauhanpalkinnon, kun hän onnistui solmimaan rauhansopimuksen vuonna 2018 Etiopian ja Eritrean välille. Maat kävivät vuosina 1998–2000 rajasodan ja olivat siitä lähtien olleet pattitilanteessa.

Nobelin rauhankomitea sanoi lausunnossaan tiistaina olevansa hyvin huolissaan Tigrayn konfliktista ja kehotti osapuolia lopettamaan väkivaltaisuudet. Komitea ilmaisee harvoin näkemyksensä aiempien rauhannobelistien tekemisistä.