Kaikki EU:n elvytyspaketista: Mihin rahat käytetään, paljonko Suomi saa ja maksaa, mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU-komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel iskivät kyynärpäitä aamulla varhain Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
EU-komission puheenjohtaja Ursula Von Der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel iskivät kyynärpäitä aamulla varhain Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Kuva: epa08557681

EU-jäsenmaiden johtajat pääsivät varhain tiistaiaamuna sopuun EU:n koronahätärahoituksesta ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Kokousta istuttiin lopulta yhteensä noin 90 tuntia eli se oli historian toisiksi pisin EU-huippukokous.

Kokosimme tiedot siitä, mitä elpymisväline käytännössä tarkoittaa ja mikä on Suomen osuus siitä ja EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Mitä paketti pitää sisällään?

Alkuperäisessä elvytyspaketissa lainoja olisi ollut 250 miljardia euroa ja suoria tukia 500 miljardia.

Suomen tavoitteena oli saada lainojen osuus suuremmaksi, suorien tukien – eli avustusten, joita jäsenmaiden ei tarvitse maksaa – osuus matalammaksi ja koko paketin koko pienemmäksi. Pääministeri Sanna Marin lausui tavoitteeksi 375 miljardia lainoja ja 375 miljardia avustuksia.

Kompromissiesityksessä kokonaissumma säilyi lopulta 750 miljardissa, mutta lainojen ja suorien tukien suhde ruuvattiin lähes samansuuruiseksi.

Avustuksia maksetaan 390 miljardia euroa.

Lainoja on 360 miljardin euron edestä.

Koko paketti rahoitetaan EU-maiden yhteisillä lainoilla, jotka laskee liikkeelle EU-komissio.

Näin velkojen korot säilyvät alhaisina. Jos entuudestaan velkaantuneet ja kriisialttiit jäsenmaat, kuten Italia, Kreikka ja Espanja, olisivat ottaneet koronaelpymiseen tarvittavat lainat omiin nimiinsä, niiden korkotasot olisivat nousseet eli velanhoitokulut olisivat muodostuneet huomattavasti korkeammiksi.

EU:n monivuotinen rahoituskehys oli osana jäsenmaiden johtajien maratonneuvotteluja.

Seitsemän vuoden rahoituskehyksen kooksi sovittiin 1 074 miljardia.

Se koskee vuosia 2021–2027.

Kehyksestä leikattiin merkittäviä summia esimerkiksi maataloustuista ja tutkimusrahoituksesta.

Mihin hätärahoitusta käytetään?

EU-jäsenmailla on huomattavasti omaa päätäntävaltaa siitä, miten ne haluavat käyttää tukia.

Maiden hallitukset laativat suunnitelmat avustusten käyttökohteille elpymisvälineen voimassaoloajalle 2021–2023. Suunnitelmiin on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä.

Vähintään 30 prosenttia koko rahoituksesta on käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Rahoituksessa on reunaehtoja myös siitä, että rahaa on käytettävä muun muassa digitalisaation edistämiseen ja talouden uudistamiseen.

Avustukset sidotaan jäsenmaissa ennen koronakriisiä vallinneeseen työttömyystilanteeseen ja siihen, kuinka paljon koronakriisi on heikentänyt niiden talouksia.

Suurimpien tuensaajien joukossa ovat etenkin Espanja ja Italia, joita koronakriisi on koetellut kovasti.

Rahoitus saatiin neuvotteluissa osittain sidotuksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen, jota Unkari ja Puola ovat surutta rikkoneet viime vuodet.

Oikeusvaltioperiaate merkitsee sitä, että esimerkiksi maan hallituksen on toimittava perustuslain puitteissa ja kansalaisten oikeudet on turvattava. Periaatteen edistäminen oli Suomen viime syksyn EU-puheenjohtajuuden yksi päätavoitteista.

Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.

Avustuksista 70 prosenttia käytetään vuosien 2021–2022 aikana ja loput 30 prosenttia vuonna 2023.

Rahanjaon kestoa lyhennettiin alkuperäisestä. Sitä tavoitteli Suomi, ja myös monet taloustieteilijät korostivat, että elvyttävän vaikutuksen aikaansaamiseksi koronahätärahaa tulisi käyttää mahdollisimman nopeasti.

Mitä Suomi maksaa ja saa?

Suomi saa elpymisvälineestä sen kolmen voimassaolovuoden aikana tuoreen arvion mukaan 3,2 miljardia euroa.

Maksettavaksi paketista tulee Suomelle 6,6 miljardia.

Suomen maksuosuus on lähes 2 miljardia pienempi kuin alkuperäisessä komission esityksessä. Saanto on yli 600 miljoonaa euroa alkuperäistä pienempi.

Lainat ottaa nimiinsä EU-komissio. Jäsenmaat maksavat ne takaisin korotettuina jäsenmaksuina vuosien 2021–2058 aikana.

Osa lainoista rahoitetaan uusilla EU-veroilla, jotka kohdistuvat varsinkin yrityksiin.

Seitsenvuotisesta rahoituskehyksestä Suomi on saamassa alustavien arvioiden mukaan 11,1 miljardia euroa.

Suomen maksuosuus taas on arvion mukaan 16,7 miljardia.

Suomi siis maksaa EU-budjettiin 5,6 miljardia enemmän kuin se sieltä saa.

Suomi onnistui neuvottelemaan kokouksessa itselleen 400 miljoonan euron kansallisesti kohdistetun tuen maatalouden kehittämisrahoihin.

Suorien maataloustukien osuus säilyy lähes nykyisellä tasolla.

Yhteensä Suomi tulisi saamaan vuosittain maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteensä yli 900 miljoonaa euroa, joka on noin kuusi prosenttia enemmän kuin kuluvalla seitsenvuotisella kaudella.

Suomi saa lisäksi erillisen 100 miljoonan euron lisärahoituksen pohjoisen ja itäisen Suomen harvaan asutuille alueille.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Kaikkien jäsenmaiden parlamenttien on seuraavaksi hyväksyttävä EU-huippukokouksessa neuvotellut päätökset.

Suomessa päätöksen tekee siis eduskunta.

Pian jäsenmaissa ryhdytään laatimaan suunnitelmia siitä, mihin kaikkeen koronakriisirahoitusta aiotaan käyttää. Sen jälkeen suunnitelmat hyväksytetään muilla jäsenmailla.

Huippukokouksessa syntynyt sopimus koskee vasta elpymisvälineen suuria linjoja ja rahasummia. Sovittavaa ja tarkennettavaa riittää esimerkiksi rahankäytön ehtojen yksityiskohdista ja juridisista kysymyksistä.