Euroopan maat karkottavat vakoilusta epäiltyjä venäläisdiplomaatteja kiihtyvällä tahdilla – Venäjä maksaa diplomaattikiistoissa potut pottuina

Kesäkuussa Venäjä karkotti kaksi tshekkidiplomaattia vastareaktiona venäläisdiplomaattien karkotukseen Prahasta. Venäläisten väitettiin suunnitelleen Prahan pormestarin ja kahden paikallispoliitikon myrkyttämistä risiinillä. Kuvassa Venäjän lähetystö Prahassa.
Kesäkuussa Venäjä karkotti kaksi tshekkidiplomaattia vastareaktiona venäläisdiplomaattien karkotukseen Prahasta. Venäläisten väitettiin suunnitelleen Prahan pormestarin ja kahden paikallispoliitikon myrkyttämistä risiinillä. Kuvassa Venäjän lähetystö Prahassa. Kuva: MARTIN DIVISEK

Venäjä on ollut viime vuosina syytettynä lukuisissa vakoiluselkkauksissa. 

Ulkomaat ovat karkottaneet venäläisdiplomaatteja, ja Venäjä on vastannut karkottamalla maassa työskennelleitä ulkomaalaisia diplomaatteja. Venäjällä on tapana vastata vastavuoroisissa karkotuksissa samalla mitalla.

Etenkin Euroopan maiden diplomaatit ovat joutuneet viime vuosina Venäjän tulilinjalle. 

Ei-toivotuiksi julistettujen henkilöiden lista pitenee

Karkotusten tahti on kiihtynyt viime aikoina. Venäjä karkotti elokuun lopulla viikon sisällä peräti kolmen eri Euroopan maan diplomaatteja. 

Yksi karkotetuista oli norjalaisdiplomaatti. Kyse oli Venäjän reaktiosta virallisesti talousasioiden parissa työskennelleen venäläisdiplomaatin karkotukseen. Norja syytti Venäjää Norjan kansalaisen värväämisestä vakoojaksi ja salaisen tiedon välittämisestä Moskovaan. Värvätty työskenteli öljy- ja kaasuteollisuudessa.

Venäläisdiplomaatti pidätettiin hänen ollessaan norjalaismiehen seurassa oslolaisravintolassa. Norjalainen voi saada jopa 15 vuotta vankeutta, jos hänet tuomitaan vakoilusta. 

Maat kilpailevat myös arktisen alueen herruudesta. Norja ja Venäjä kuuluvat molemmat arktisen alueen johtaviin rantavaltioihin. 

Öljy- ja kaasuteollisuuden lisäksi Norjasta tekee Venäjälle kiinnostavan vakoilukohteen myös sen Nato-jäsenyys. 

Ranska puolestaan pidätti elokuun lopussa kokeneen ranskalaisen sotilaskomentajan epäiltynä vakoilusta Venäjän hyväksi. Komentaja työskenteli Naton tukikohdassa Italiassa.

Samoihin aikoihin elokuussa Venäjältä joutui poistumaan myös itävaltalaisdiplomaatti norjalaisdiplomaatin tapausta muistuttaneen tapahtumaketjun seurauksena. Wienissä työskennellyt venäläisdiplomaatti oli karkotettu aiemmin vakoilusta epäiltynä. Paikallisen median mukaan kyse oli ilmeisesti teollisuusvakoilusta. 

Karkotus viisumin väärinkäytöstä Berliinin palkkamurhassa 

Venäjä ilmoitti elokuun lopussa karkottavansa myös kolme slovakialaista diplomaattia. Venäjän pitkäaikaisen ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan kyse oli vastareaktiosta kolmen Venäjän suurlähetystön työntekijän karkottamiseen Bratislavasta. 

Karkotukset liittyivät viime vuonna tapahtuneeseen entisen tshetsheenikapinallisen teloitusmurhaan berliiniläispuistossa. Murhasta syytetty Venäjän kansalainen matkusti Saksaan Slovakian Pietarin konsulaatin myöntämällä viisumilla.

Saksa karkotti kyseiseen murhaan liittyen kaksi venäläisdiplomaattia jo loppuvuodesta, ja Venäjä vastasi heti samalla mitalla.

Teloitusmurhasta syytettynä vangittiin venäläismies, ja häntä vastaan nostettiin murhasyyte. Venäjä kielsi olevansa murhan takana. 

Venäjällä on tapana kiistää jyrkästi kaikki ulkovaltojen syytteet vakoilusta, palkkamurhista ja vastaavista. 

Venäjä-kriittisyys johti myrkytysyritykseen 

Kesäkuussa Venäjä karkotti kaksi tshekkidiplomaattia. Kyse oli vastareaktiosta venäläisdiplomaattien karkotukseen Prahasta. Karkotukset liittyivät venäläisdiplomaattien väitettyihin suunnitelmiin myrkyttää Prahan pormestari ja kaksi paikallispoliitikkoa risiinillä. Kyseiset henkilöt ovat olleet esiintymisessään ja päätöksissään avoimen Venäjä-kriittisiä.

Sveitsin hallituksen vuonna 2018 sitten teettämän tiedusteluraportin mukaan ainakin joka neljäs Sveitsissä työskentelevä venäläisdiplomaatti on oikeasti vakooja. Raportin sisällöstä uutisoivat paikalliset lehdet.

Venäjän ulkomaisen tiedustelutoiminnan lisääntymisestä on muitakin viitteitä. Tietoverkkojen kautta tapahtuva vakoilu on tuonut toimintaan viime vuosina vielä uuden ulottuvuuden.

Myrkytystapauksiin vastataan karkotuksilla

Venäjä on reagoinut kaikkiin EU- ja ETA-alueen venäläisdiplomaattien karkotuksiin vastaavilla karkotuksilla. 

Useat Venäjän masinoimat myrkytykset sekä Venäjällä että ulkomailla ovat aiheuttaneet viime vuosina diplomaattisia selkkauksia.

Elokuussa tapahtuneen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkyttämisen lisäksi runsasta mediahuomiota on saanut muun muassa ex-vakooja Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytysyritys Britanniassa.

Britannia karkotti yli 20 venäläisdiplomaattia Salisburyn iskun takia.

Tapaukseen liittyneitä venäläisdiplomaattien karkotuksia tekivät myös monet muut maat, Suomi mukaan lukien.

Yleensä karkotettujen diplomaattien on poistuttava kohdemaasta noin viikon sisällä karkotuspäätöksen antamisesta. 

Venäjä on karkottanut eurooppalaisdiplomaatteja jopa vain kolmen vuorokauden varoajalla.