Helsingin käräjäoikeus aloittaa turvapaikanhakijan valekuolemaan liittyvän jutun käsittelyn

Oikeuden on tarkoitus alkaa käsitellä tänään maanantaina poikkeuksellista turvapaikkahuijausjuttua. Helsingin käräjäoikeus on varannut oikeudenkäyntiin seitsemän istuntopäivää joulukuun puoliväliin saakka.

Valtionsyyttäjä epäilee, että nainen ja mies antoivat väärää tietoa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle (EIT) Irakiin palautetun henkilön kuolemasta. Väitteiden mukaan mies oli joutunut surmatuksi palauttamisen jälkeen.

Suomi oli evännyt mieheltä turvapaikan ja käännyttänyt miehen joulukuussa 2017.

EIT katsoi tuomiossaan marraskuussa 2019, että Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta. EIT määräsi Suomen maksamaan ihmisoikeusvalituksen tehneelle naiselle vahingonkorvauksena 20 000 euroa ja lisäksi oikeudenkäyntikuluja 4 500 euroa.

Suomi ei ehtinyt maksaa korvauksia, ennen kuin poliisi käynnisti asiasta rikostutkinnan.

Syyttäjä uskoo, että vuonna 1996 syntynyt nainen ja vuonna 1986 syntynyt mies syyllistyivät törkeään petokseen ja törkeään väärennykseen. Epäillyt olivat jonkin aikaa vangittuina keväällä, mutta vastaavat nyt syytteisiin vapaalta.

Syyttäjän mukaan EIT:lle annetut tiedot ja kirjalliset todisteet olivat totuudenvastaisia. Suomesta käännytetty irakilainen turvapaikanhakija oli siis todellisuudessa elossa.

Suomella on oikeus hakea uudelleentarkastelua EIT:n ratkaisuun. Ulkoministeriön mukaan se edellyttää ensin lainvoimaisia oikeuden ratkaisuja nyt käsiteltäviin rikosepäilyihin.

Vääriä tietoja turvapaikanhaussa

Syyttäjä vaatii samoja henkilöitä tilille myös törkeästä väärennyksestä siitä, että he käyttivät samoja EIT:lle toimittamiaan asiakirjoja todisteina Helsingin hallinto-oikeudessa vuosina 2017–2019.

Poliisi tutki tätä tekoa myös törkeänä väärennyksenä, mutta syyttäjä jätti asiasta syytteen nostamatta. Perusteluna oli se, ettei hallinto-oikeusprosessissa ollut kyse taloudellisen hyödyn tavoittelusta.

Syyttäjä katsoi, että mies ja nainen hakivat hallinto-oikeudesta oleskelulupaa. Lain mukaan petosrikoksen tunnusmerkistö edellyttää täyttyäkseen oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Vaikka oleskelulupa voi oikeuttaa taloudellisiin etuihin kuten esimerkiksi tukiin tai työpaikkaan, hallinto-oikeus ei taloudellista etua myönnä. Tästä syystä syyttäjä katsoi, että viranomaisen erehdyttäminen koski oleskelulupaa eikä rahallista hyötyä.

Syyttäjä vaatii naiselle lisäksi rangaistusta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä vuonna 2015 suoritetussa turvapaikkakuulustelussa. Syyttäjän mukaan nainen kertoi kuulustelussa vääriä tietoja tilanteestaan.

Poliisin esitutkinnan aikana nainen tunnusti osittain epäillyt rikokset. Mies kiisti syyllistyneensä rikoksiin.

Myös media haksahti

Jos syyttäjä on oikeassa rikosepäilyissä, tuomioistuimet eivät ole olleet ainoita huijaukseen langenneita tahoja.

Miehen palauttamisen jälkeen tapaus oli laajasti esillä myös mediassa, kun Suomen tekemän päätöksen uskottiin johtaneen turvapaikanhakijan kuolemaan Irakissa. Ainakin Yle on julkaissut syytettyjen esittämiä väärennettyjä asiakirjoja kertoessaan palauttamista seuranneesta turvapaikanhakijan surmaamisesta.