Henriksson: Ein pitää aina tarkoittaa ei – Hallitus ajaa suostumuksen puutetta raiskauksen määritelmäksi, lakiluonnos voi valmistua ensi keväänä

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) mukaan seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa on huomioitava lasten asema.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp.) mukaan seksuaalirikoslainsäädännön uudistuksessa on huomioitava lasten asema. Kuva: Veera Korhonen/arkisto

Suostumusperusteista raiskauslainsäädäntöä valmistelevan työryhmän odotetaan saavan työnsä valmiiksi ensi keväänä, kertoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.).

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus suunnittelee koko seksuaalirikoksia koskevan rikoslain luvun uudistamista.

Laki on hallitusohjelman mukaan määrä uudistaa niin, että se huomioi paremmin yksilön itsemääräämisoikeutta. Keväällä neuvoteltuun hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että suostumuksen puute lisätään raiskauksen määritelmäksi.

Henriksson kertoo Lännen Medialle, että oikeusministeriössä käynnistettiin työryhmä valmistelemaan seksuaalirikosten lainsäädäntöä jo hänen edeltäjänsä aikana.

Työ on toistaiseksi alkuvaiheessa, mutta aikataulu on jo tiedossa. Henrikssonin mukaan työryhmän valmistelee oman lakiesityksensä ensi toukokuun loppuun mennessä.

– Kun puhutaan kokonaisen rikosluvun uudistuksesta, niin se on laaja, mutta äärettömän tärkeä hanke. Se pitää tehdä kunnolla, Henriksson sanoo.

Henriksson arvioi, että uusi raiskauslainsäädäntö olisi käsitelty eduskunnassa vuonna 2021.

"Lainsäätäjän on suojeltava lapsia"

Seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina Suomessa usein. Tänä keväänä lakiin kirjattiin uutena pykälänä törkeä lapsenraiskaus, ja sitä ennen lakipykäliä muutettiin 2014.

Henrikssonin mielestä viime vuosina useasti tehdyt muutokset kertovat siitä, että uudistus on tarpeen.

– Yhteiskunnan käsitys siitä, että seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia, on voimistunut, hän sanoo.

Tällä hetkellä raiskaus määritellään rikoslaissa ensisijaisesti väkivallantekona. Suostumusperusteista raiskauslainsäädäntöä on vaadittu Suomessa myös kansalaisaloitteella.

Kansalaisaloite saavutti vaaditun 50 000 allekirjoittajan rajan loppuvuonna 2018, ja aloite luovutettiin eduskunnalle. Hallitusneuvotteluihin osallistuneista puolueista useat kannattivat samaa muutosta, ja se kirjattiin lopulta hallitusohjelmaan. Henriksson pitää suostumusperusteista lainsäädäntöä tärkeänä.

– Ein pitää aina tarkoittaa ei, sanoo Henriksson.

Uudistuksessa tarkastellaan myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tunnusmerkistöä.

Henriksson kannattaa näitä koskevien vähimmäisrangaistusten nostamista. Lisäksi uudistuksessa pitää hänestä selvittää, miten uhrin avuton tila määritellään varsinkin lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa.

– Lainsäätäjän on suojeltava nuoria lapsia. Heiltä ei voi odottaakaan, että tarvitsisi sanoa ei.

Ruotsissa ollut jo käytössä

Ruotsissa lainsäädäntöä muutettiin viime vuonna niin, että seksille pitää aina olla molempien osapuolten suostumus. Viime viikolla Ruotsin korkein oikeus antoi ensimmäisen ratkaisunsa, jossa tulkittiin uutta lainsäädäntöä.

Henrikssonin mukaan suomalaiset lainvalmistelijat voivat valmistelussa hyötyä siitä, että naapurivaltiossa Ruotsissa on jo runsaat vuoden päivät ollut voimassa suostumusperusteinen raiskauslainsäädäntö.

Suostumusperusteisen lainsäädännön kritiikiksi on esitetty se, että rikoksen toteennäyttäminen oikeudessa ja tutkinnassa on vaikeaa. Samaa on pohdittu myös Ruotsissa.

– Minulle on tärkeää, että saamme aikaan lainsäädännön, joka ei missään nimessä heikennä uhrin asemaa. Että kävisi niin, että juuri nämä näyttökysymykset todellisuudessa heikentäisivät uhrin asemaa. Näin ei saa tapahtua, Henriksson toteaa.

Lakia päivitetty usein

Seksuaalirikokset määritellään rikoslain 20. luvussa. Lukua on päivitetty lukuisia kertoja kuluneen 20 vuoden aikana.

Edellinen suuri päivitys tehtiin 2014. Tuolloin muun muassa määrättiin, että alle 18-vuotiaan lapsen raiskaus olisi aina tekomuodolta törkeä. Lakiin kirjattiin myös seksuaalinen ahdistelu.

Vuonna 2019 eduskunta hyväksyi puolestaan uutena nimikkeenä rikoslakiin törkeän lapsenraiskauksen.

Sipilän hallituksen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) käynnisti työryhmän selvittämään sitä, että suostumuksen puute kirjattaisiin raiskauksen määritelmäksi.