5,5 miljardin lisäbudjetti: Kunnille 1,4 miljardia, liikenteeseen yli miljardi, 4 800 aloituspaikkaa korkeakouluihin, ilmastorahastoon 300 miljoonaa – Näin lisärahaa jaetaan

Korkeakouluihin lisätään lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo. Hallitus neuvotteli lisäbudjetista Säätytalolla, mutta pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistui neuvotteluihin etäyhteydellä aiemman flunssan vuoksi.
Korkeakouluihin lisätään lähes 5 000 uutta aloituspaikkaa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo. Hallitus neuvotteli lisäbudjetista Säätytalolla, mutta pääministeri Sanna Marin (sd.) osallistui neuvotteluihin etäyhteydellä aiemman flunssan vuoksi. Kuva: Arttu Laitala

Hallitus päätti myöhään tiistaina Suomen historian suurimmasta lisätalousarviosta, joka on kooltaan 5,5 miljardia.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) perusteli suurta lisäbudjettia ennen kaikkea koronakriisillä.

– Koronaviruksen aiheuttama kriisi on vaikuttanut merkittävästi Suomen kansantalouden kehitykseen, yritysten toimintaedellytyksiin ja ihmisten pärjäämiseen, Marin totesi tiedotustil

Kunnille 1,4 miljardia

Suurin menokohde on kuntatalouden tukeminen.

Valtio tukee kuntia noin 1,4 miljardilla, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo.

– Kriisinhoitoa on yhä jatkettava vahvistamalla kuntien taloutta ja yritysten tukemista uudella kustannustuella, jotta irtisanomisilta vältytään.

Hallituksen maanantaina päättämää kustannustukea aletaan jakaa yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut 30 prosenttia tai enemmän.

Uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen määrää lisätään lisäbudjetissa noin 4 800 paikalla. Korkeakoulutuki on 134 miljoonaa euroa.

– Lisätalousarvioon on koottu merkittävä yli 200 miljoonan tukipaketti oppimista kasvua ja opetusta tukemaan niin kouluissa kuin harrastuksissa, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo.

Panostuksia lisätään myös tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.

Raiteisiin yli 600 miljoonaa euroa

Elvytystoimissa korostuvat väyläinvestoinnit ja ympäristö.

Liikenteen suorat investoinnit ovat arvoltaan noin 450 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä liikenteen kehittämiseen varataan yli 755 miljoona euroa.

– Näistä raide- ja ratikkainvestointeja on yli 600 miljoonaa euroa, Ohisalo sanoo.

Joukkoliikenteelle ehdotetaan lisäksi noin 100 miljoonan euron tukea lipputulojen menetyksen vuoksi.

Ilmastorahastoon 300 miljoonaa

Aiemmin perustettavaksi sovittua ilmastorahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla.

– Ilmastorahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen, Ohisalo kertoo.

Budjettialijäämä nousee 18,8 miljardiin

Tiistaina laadittu lisätalousarvio on Suomen historian suurin.

Aiemmin tänä vuonna hallitus on tehnyt jo kolme muuta lisäbudjettia, joissa on varauduttu koronakriisin aiheuttamiin vaikeuksiin.

Valtiontalouden alijäämä oli jo kolmen aiemman lisätalousarvion jäljiltä noin 13,5 miljardia euroa. Nyt se nousee noin 18,8 miljardiin.

Hallituksen tavoite on Kulmunin mukaan vakauttaa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Vaikka valtio ottaa velkataakkaa kantaakseen, on samalla tehtävä suunnitelma siitä, miten velan kasvu saadaan hallintaan.

Syksyn budjettiriihessä hallitus aikoo asettaa nykyistä 60 000 työpaikkaa suuremman työllisyystavoitteen.

Neuvottelut alkoivat tunteja myöhässä

Neuvotteluissa lisäbudjetista oli hallituspuolueiden välillä ennakoitua enemmän kipukohtia.

Suurimpia kiistoja aiheuttivat elvytystoimien kohteet sekä toimeentulotuen korotus, jota vaati painokkaimmin vasemmistoliitto.

Kiistat näkyivät myös neuvotteluiden tuntikausien viivästymisessä.

Alun perin ne oli tarkoitus aloittaa kello 12, mutta ensin neuvotteluja lykättiin kello 15:ta ja pian uudestaan kello 17:ta.

Valtaosa ministereistä ehti saapua Säätytalolle jo puolilta päivin, mutta lopulta hallituspuolueiden puheenjohtajat kävivät neuvotteluja lähes iltakuuteen asti ilman muuta hallitusta.

Pääministeri Marin osallistui neuvotteluihin etäyhteydellä Kesärannasta. Marin oli viime viikolla sairaslomalla flunssan takia ja kärsii tiettävästi yhä äänen käheydestä.

Historiallisen suuri paketti

Hallituksen lisätalousarvio on kooltaan 5,5 miljardia euroa.

Talousvaikeuksissa olevat kunnat saavat mittavan 1,4 miljardin euron tukipaketin muun muassa peruspalveluiden ylläpitämiseksi.

Joukkoliikennettä tuetaan 755 miljoonalla eurolla, josta noin 600 miljoonaa menee raitiovaunu- ja raideliikenteeseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin varataan 320 miljoonaa euroa.

Toimeentulotukea korotetaan väliaikaisesti vuoden loppuun asti, minkä kustannus on 60 miljoonaa.

134 miljoonan euron korkeakoulutuella lisätään korkeakouluhin lähes 5 000 aloituspaikkaa.

Ikäihmisten palveluiden turvaamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa.

Arkkitehti- ja desingmuseon säätiölle annetaan tukea enintään 60 miljoonaa euroa.

Journalismia tuetaan 5 miljoonalla eurolla. Uutistoimisto STT:lle annetaan 2,5 miljoonan tuki. Pörssiyhtiö Sanoma omistaa enemmistön STT:stä.