IMF antaa tärkeän ulkopuolisen arvion Suomen tilanteesta, sanoo valtiovarainministeriön virkamies – ohjeita ei ole pakko noudattaa.

IMF-ryhmän vetäjä Alasdair Scott on ollut kirjoittamassa aiemminkin Suomi-raportteja.
IMF-ryhmän vetäjä Alasdair Scott on ollut kirjoittamassa aiemminkin Suomi-raportteja. Kuva: Kimmo Brandt / arkisto

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi arvionsa Suomesta.

Kolmen sivun verran analyysia Suomen talouden tilasta ja hallituksen tavoitteiden toteutumismahdollisuuksista. Mutta taustalla on IMF:n ekonomistien kuukausien taustatyöt ja kahden viikon haastattelukierros Suomessa, jonka aikana viisijäseninen IMF-ryhmä tapasi kaikki talouspolitiikkaan liittyvät keskeiset tahot.

– IMF antaa tärkeän ulkopuolisen arvion Suomen talouden tilasta, kuvailee finanssineuvos Sari Sontag valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.

IMF:ssä on 189 jäsenmaata ja valtava ekonomistien armeija. Ekonomistien seurantavastuulla olevat jäsenmaat vaihtuvat, mutta esimerkiksi Suomessa nyt vierailleen IMF-ryhmän vetäjä Alasdair Scott on ollut kirjoittamassa aiemminkin Suomi-raportteja.

IMF on Maailmanpankin sisarjärjestö. Sen tehtävänä on edistää jäsenmaidensa talouskehitystä ja rahoitusmarkkinoiden vakautta. Sen varmistamiseksi kaikkien jäsenmaiden talouden tilasta tehdään arvioita säännöllisesti.

Keskeinen osuus arviota on talouden ennuste, joka syntyy IMF:n oman talousennustemallin perusteella.

Kun ryhmä palaa Washingtoniin, työt jatkuvat. Valmis maaraportti syntyy vuoden vaihteeseen mennessä ja palaa takaisin Suomeen lausunnolle.

Lopulta raportti menee IMF:n johtokuntaan ja laaja arvio Suomen talouden tilasta julkaistaan.

Ministeri Lintilä: IMF:n huomautukset koskevat hallituksen kipukohtiin

Lyhyessä arviossaan IMF epäilee, että Antti Rinteen (sd.) hallituksen tavoite valtion velkaantumisen hidastamisesta ei toteudu. Myös tehokkaita työllisyystoimia tarvitaan, että hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoite toteutuisi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoo tiedotteessaan, että kyse on juuri niistä kipukynnyksistä, jotka ovat varsin tuttuja myös hallitukselle.

– Hallitusohjelma on vaativa. On selvää, että budjettitasapaino, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja työllisyyden nosto ovat sen kulmakiviä, eivätkä ne toteudu itsestään vaan vaativat määrätietoisia toimia, sanoo Lintilä.

Talouden arvioita tekevät myös OECD ja EU-komissio

IMF:n arvio on vuosittain toistuva, ja perustuu siihen, että Suomi on valuuttarahaston jäsen.

Sen lisäksi Suomi saa muitakin ulkopuolisia arvioita. Niitä tekevät OECD (Kansainvälisen kehityksen ja yhteistyön järjestö) sekä EU:n komissio.

OECD seuraa jäsenmaidensa talouskehitystä niin kuin IMF:kin. Sekin tekee säännönmukaisesti maatutkintavierailun ja julkaisee sen pohjalta raportin. Tapa koota raportti on samantapainen kuin IMF:llä.

IMF:n ja OECD:n suositukset eroavat kuitenkin EU-komission Suomen talouspolitiikkaa koskevista arvioista siinä suhteessa, että kahden ensiksi mainitun suositukset eivät ole sitovia.

– Suomi on EU:n jäsenmaana sitoutunut noudattamaan sopimusta talous- ja rahaliiton vakaudesta. Se on myös vahvistettu lainsäädännössä, sanoo Sari Sontag.

Pari viikkoa sitten valtiovarainministeriö joutui antamaan selityksen komissiolle, miten Suomi aikoo toteuttaa sopimuksen säännön, joka koskee julkisten menojen kasvua. Kyse on toimista, jolla pyritään ennaltaehkäisemään julkisen talouden alijäämän ylittymistä kolmesta prosentista.

Selityksiin komission jäsenmaihin kohdistuvat valvontatoimet ovat myös jääneet. Vaikka sillä on oikeus langettaa rangaistuksia niille jäsenmaille, jotka rikkovat budjettivajeita ja julkista velkaa koskevia sääntöjä, rangaistuksia ei ole jaeltu.

Ankarin rangaistus on ollut komission tarkkailuluokalle joutuminen.