Iranin pappisjohto luottaa siihen että Trumpin uhittelu saa sanalliselle asteelle

Norjalaistankkeri Front Altair oli torstaina tulessa Omaninlahdella. Sen miehistö evakuoitiin.
Norjalaistankkeri Front Altair oli torstaina tulessa Omaninlahdella. Sen miehistö evakuoitiin. Kuva: STRINGER

Onko Iran tankkereihin tehtyjen iskujen sylttytehdas kuten Yhdysvallat väittää?

Se on hyvin mahdollista, vaikka aukottomia todisteita ei ole. Vastaavanlaiset iskut toukokuussa jäivät myös hämärän peittoon.

Iran kiisti toukokuussa ja kiistää nyt osallisuutensa.

Puolueettomat asiantuntijat sanoivat toukokuussa, että iskut olivat sen verran hyvin valmisteluja ja vaikeasti toteutettavissa, että asialla täytyi olla joku valtio. Valtiota ei nimetty, mutta kaikille oli selvää, että kyse oli Iranista.

Iranin syyllisyyttä voi tutkia epäsuoraa reittiä pitkiä.

Japani välikätenä

Ensimmäinen viite on se, mihin iskettiin. Toukokuussa kohteina oli kaksi saudiarabialaista, yksi norjalainen ja yksi Arabiemiraattien laiva. Torstaina tuleen syttyivät norjalainen ja japanilainen tankkeri.

Iran kysyy, että miksi se iskisi japanilaiseen alukseen samaan aikaan kun Japanin pääministeri Shinzo Abe oli Teheranissa neuvottelemassa Iranin uskonnollisen johtajan Ali Khamenin kanssa?

Selitys voi olla se, että Abe on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin liittolainen. Iranin johto saattoi ajatella, että Abea voisi käyttää välikätenä Washingtonin suuntaan. Japanin ostamasta öljystä 80 prosenttia tulee Persianlahdelta.

Iran ajautui suuriin taloudellisiin vaikeuksiin vuosi sitten, kun Trump irrotti maansa Iranin ydinsopimuksesta, jolla Iranin taloussaarto lopetettiin palkkiona ydinohjelman saattamisesta kansainväliseen kontrolliin.

Trump sanoo haluavansa paremman paperin Barack Obaman neuvotteleman sopimuksen tilalle. Painostuskeinoina ovat Iranin talouden eristäminen ja sotilaallisten muskeleiden näyttäminen Persianlahden vesialueilla.

Puhe ei käänny toiminnaksi

Tässä pelissä Iran ei aio olla toimeton.

Iran saattaa laskea sen varaan, että Trump on suuri suustaan, mutta puheet eivät koskaan muutu teoiksi. Pohjois-Korea käy tästä esimerkiksi. Trumpin ystäväkseen mainitsema Kim Jong-un kokeili uusia aseita tänä keväänä. Trump ei juuri noteerannut asiaa.

Jos Iran nyt leikkii tulella, voi kyse olla myös siitä, että Iranin mullahit haluavat näyttää kaapin paikan presidentti Hassan Ruhanille ja muille maltillisille. Iranin asevoimien parhaiten varustettu joukko on vallankumouskaarti. Se on suoraan uskonnollisen johtajan käskyvallan alla, ja sillä on kykyä myös sabotaasi-iskuihin.

Vanhoillisia pappeja ei alun alkaenkaan miellyttänyt Ruhanin veljeily lännen kanssa ydinsopimusneuvotteluissa. Yhdysvallat on yhä niille "suuri saatana", Israel ja muutamat arabimaat Washingtonin "marionetteja".

Sota ei olisi huviretki

Voivatko tankkeri-iskut olla kipinänä Yhdysvaltain ja Iranin väliselle sodalle?

Tämä on epätodennäköistä, vaikka Trumpin turvallisuuspoliittisena neuvonantaja on John Bolton, jota kukaan ei ole vielä tähän mennessä nimitellyt kyyhkyksi.

Iran on Trumpille päähänpinttymä, mutta Valkoisen talon isäntä on ennen kaikkea liikemies.

Iran uhkasi sulkea öljykuljetuksille elintärkeän Hormuzinsalmen jo Obaman presidenttikaudella. Se olisi tuhoisa toimi maailmantaloudelle, sillä 39 kilometriä kapean salmen kautta kulkee yli kolmannes maailman öljytankkereista.

Eikä Iranin kukistaminen sotilasvoimin ole mikään sunnuntain huviretki. Hyökkäys Irakiin vuonna 2003 johti Saddam Husseinin kukistumiseen, mutta sillä oli muita katastrofaalisia seurauksia.

Iran on Irakia huomattavasti isompi ja sen armeija kyvykkäämpi.