Jätevedet kertovat: kokaiinin käytön pohjoisraja on Tampereella – koronakevät lisäsi huumeiden käyttöä Raumalla

Jätevesistä ei tutkita vain koronaviruksen esiintymistä. Jätevedenpuhdistamoilta otetuista näytteistä saadaan yllättävän paljon tietoa myös huumeiden käytöstä kyseisissä kaupungeissa.
Jätevesistä ei tutkita vain koronaviruksen esiintymistä. Jätevedenpuhdistamoilta otetuista näytteistä saadaan yllättävän paljon tietoa myös huumeiden käytöstä kyseisissä kaupungeissa. Kuva: Lennart Holmberg / arkisto

Kokaiinia käytetään Suomessa enemmän kuin koskaan, mutta käytön pohjoisraja on suunnilleen Tampereen korkeudella. Suurissa kaupungeissa käytetään enemmän huumeita kuin pienemmissä, mutta ei aina.

Koronarajoitukset hillitsivät käyttöä tilapäisesti loppukeväällä.

Muun muassa tällaisia seikkoja selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jatkuvasta tutkimuksesta, jossa seurataan huumausaineiden jäämiä kaupunkien jätevesissä.

Amfetamiini ja ekstaasi koko maan huumeita

Kokaiinin käyttö painottuu THL:n mukaan voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

– Tamperetta pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on hyvin vähäistä ja satunnaista, sanoo THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar tiedotteessa.

Sen sijaan amfetamiinia ja ekstaasia käytetään jätevesiseurannan perusteella kutakuinkin kaikkialla Suomessa. Käyttö jatkaa myös kasvamistaan.

– Amfetamiini on jo pitkään ollut keskeinen käytetty huumausaine kaikkialla Suomessa. Sen rooli on merkittävä arvioitaessa huumausaineista yleisesti aiheutuvia haittoja ja lieveilmiöitä.

Metamfetamiinia käytetään tutkimuksen mukaan tällä hetkellä hyvin vähän.

Ihmiset liikkuivat vähemmän, samoin huumeet

Keväiset koronarajoitukset saattoivat hillitä amfetamiinin ja muiden stimulanttihuumeiden käyttöä.

Loppukeväällä näiden käyttö väheni melkein koko maassa. Suurin muutos oli pohjoisessa ja toisaalta Ahvenanmaalla.

– Stimulanttihuumeiden yhteenlaskettu käyttö väheni Rovaniemellä ja Oulussa jopa alle vuonna 2018 mitattujen tasojen. Samoin Maarianhaminassa käyttö väheni todella paljon, tiivistää kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:stä.

Syy lienee se, että koronarajoitukset estivät ihmisten ohella huumeiden liikkuvuutta sekä maan sisällä että rajan yli.

Tutkijoiden mukaan notkahdus oli kuitenkin vain hetkellinen, ja esimerkiksi amfetamiinin käyttö alkoi lisääntyä koronarajoitusten lievennyttyä kesällä.

Tähän arvioon päädyttiin niiden viiden kaupungin tuloksista, joissa seurantaa tehdään viikoittain. Pienempien kaupunkien kohdalta tilanne varmistuu syyspuolen näytteiden valmistuttua.

Koronarajoitusten aika vaikutti eri tavoin

Vertailukelpoisia näytteitä otettiin keväällä kaikissa tutkimuskaupungeissa maaliskuussa sekä touko-kesäkuun vaihteessa.

Selvää laskua huumeiden käytössä oli muun muassa Tampereella, Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä.

Esimerkiksi Turussa, Salossa, Hämeenlinnassa, Porissa, Vaasassa ja Kajaanissa huumausainejäämien pitoisuudessa ei tapahtunut kovin radikaalia muutosta.

Raumalla, Seinäjoella ja Kokkolassa seurattujen huumeiden käyttömäärä sen sijaan kasvoi loppukeväällä alkukevääseen nähden.

Suurissa kaupungeissa yleensä enemmän käyttöä

Tutkimuksessa on mukana jo lähes 30 kaupunkia.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että asukaslukuun suhteutettuna yleisimpiä seurattuja huumeita käytetään suurissa kaupungeissa enemmän kuin pienemmissä.

– Kyllä näin pääsääntöisesti on, Kankaanpää vahvistaa Lännen Medialle.

Hän sanoo, että etenkin pohjoisempana olevissa pienissä kaupungeissa käyttöä on keskimäärin vähemmän kuin suurissa. 

– Toisaalta poikkeuksiakin tähän on.

Pietarsaaren ja Kemin välillä jopa yhdeksänkertainen ero

Esimerkiksi Pietarsaaressa pitoisuudet olivat keväällä korkeintaan sadan milligramman (mg) luokkaa tuhatta henkilöä kohden päivässä. Kokkolassa ja Kajaanissa oltiin noin 200 mg:n tasolla.

Noin 40 000–80 000 asukkaan Rauma, Pori ja Seinäjoki olivat 200-400 mg:n luokassa. Melkein samaa tasoa oli kuitenkin myös Oulu, jossa on asukkaita noin 200 000.

Muut parinsadan tuhannen asukkaan kaupungit Turku ja Tampere olivat 400-700 mg tasolla. Samaa luokkaa olivat toisaalta myös 60 000–70 000 asukkaan Hämeenlinna, Vaasa ja Rovaniemi.

Erityisiä poikkeuksia näyttävät asukaslukuunsa suhteutettuna olevan esimerkiksi Salo (noin 600 mg) ja Kemi (400-900 mg). Kemissä pitoisuudet tavoittelevat pahimmillaan jopa Helsingin lukemia.

Huumejäämät jätevesissä

THL tutkii huumeaineiden jäämiä kaupunkien jätevesissä.

Tutkittavina aineina ovat muun muassa amfetamiini, kokaiini, ekstaasi ja metamfetamiini.

Laaja tutkimus tehdään parillisina vuosina.

Tänä vuonna mukana on enemmän kaupunkeja kuin koskaan.

Määrä on nyt 27.

Ensimmäistä kertaa mukana ovat Pietarsaari, Salo, Rauma ja Vihti.

Tutkimuksen väestöpohja on noin 60 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Tutkimuksen avulla saadaan tietoa huumausaineiden käytön alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta.

Tämä mahdollistaa esimerkiksi huumetilanteessa tapahtuvien keskeisten muutosten varhaisen tunnistamisen.