Antti Pelttari on valittu jatkokaudelle suojelupoliisin päällikkönä. Valtioneuvosto päätti asiasta torstaina.
Pelttari kertoi jatkohaluistaan supon johdossa Lännen Median jutussa jo marraskuun lopussa.
– Olen motivoitunut jatkamaan, koska suojelupoliisin muutos turvallisuus- ja tiedustelupalveluksi on kesken. Se on erittäin mielenkiintoinen ja haasteellinen prosessi. Kyse on suojelupoliisin historian suurimmasta muutoksesta, Pelttari totesi.
Tiedustelupalveluksi muuttumisessa keskeinen tekijä ovat kesällä 2019 voimaan tulleet lisävaltuudet. Supo ja Puolustusvoimien sotilastiedustelu saivat tiedustelulakien ansiosta muun muassa mahdollisuuden seuloa tietoliikennettä maan ulkorajoilla. Käytännössä kyse on tietoliikennekaapeleissa kulkevan datan seuraamisesta. Tietojen seulontaan ei tarvita rikosepäilyä, vaan sen avulla voidaan kartoittaa esimerkiksi terrorismiriskiä etukäteen.
Tiedustelulait toivat supolle mahdollisuuden myös ulkomailla tapahtuvaan tiedusteluun. Supo ei siis ole tietojen saamisessa enää vain kumppaniensa hyvän tahdon varassa. Lakien tultua voimaan supo luopui esitutkinta- ja pakkokeinovaltuuksistaan.
Lakien säätämistä edelsi kiivas keskustelu lisävaltuuksien ja kansalaisten yksityisyydensuojan suhteesta. Hyvä niin, sillä Suomen kaltaisessa demokratiassa tällainen punninta on syytä tehdä etukäteen. Kerran annettuja lisävaltuuksia olisi vaikea perua, sillä kukapa haluaisi luopua saavutetuista eduista.
Supon toimintaa valvovat tiedusteluvalvontavaltuutettu ja eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Supon on lisäksi haettava dataliikenteen seulontaan lupa oikeudelta.
Valvonnan toteutumista on vaikea arvioida julkisuudessa, sillä tiedusteluvalvontavaltuutettu kertoo vuosikertomuksissaan toiminnastaan yleisellä tasolla. Valiokunnan kokoukset ovat salaisia eikä Helsingin käräjäoikeuskaan kerro juuri mitään supon hakemiin lupiin liittyen.
Supo on viime vuosina saanut valtuuksien lisäksi lisää rahaa. Vuonna 2016 valtion supolle budjetoima osuus oli noin 25 miljoona euroa, kun vuonna 2020 se oli lähes 49 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarviossa supon osuus on noin 45 miljoonaa euroa. Päälle tulee turvallisuusselvitysten tekemisestä tuleva tuotto.
Lisärahalla suojelupoliisi on palkannut lisää henkilöstöä, josta yhä suurempi osa on siviilejä. Tarvetta on muun muassa "nörteille", kuten eduskuntaan kohdistunut tietomurto osoittaa. Kun koronapandemia aikanaan helpottaa, myös perinteisen terrorismin riski palannee ennalleen.
Jatkokaudelle valittu Pelttari on johtanut supoa vuodesta 2011 ensin määräaikaisena päällikkönä. Tämänkertaiseen valintaan liittyi poikkeuksellista mielenkiintoa sisäministeriön kansliapäällikkövalinnan nostattaneen keskustelun takia.
Pelttarin jatkokauden esitteli Kirsi Pimiä, jonka nimitti kansliapäälliköksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Vihreän taustan omaava Pimiä voitti kisassa juuri Pelttarin, jota pidetään taustaltaan kokoomuslaisena. Nimitystä epäiltiin poliittiseksi, koska Pimiältä puuttui sisäministeriön hallinnonalan kokemusta, jota Pelttarilla olisi ollut.
Olisi näyttänyt häijyltä, jos kansliapäällikkökisan voittaja olisi evännyt silloiselta kilpailijaltaan jatkokauden tämän nykyisessä virassa.
jussi.orell@lannenmedia.fi